Sosiaalinen vastuu ja tutkimuksen kaupallistaminen esillä kasvigenomiikan kokouksessa
20.7.2006
Kasvigenomiikan tutkijat kokoontuivat heinäkuussa Helsingissä ResistVir-tutkijaverkoston kokouksessa. Teemoiksi nousivat sosiaalinen vastuu ja tutkimuksen tuotteistamisen haasteet.
- Tutkijoiden on toimittava koko ihmiskunnan, ei vain teollisuuden hyväksi. Tutkimusyhteisön sosiaalinen vastuu on huomattava, painotti tohtori Ingo Potrykus, joka on tunnettu geenitekniikoilla kehitetyn, beetakaroteenipitoisen kultaisen riisin keksijänä. Hänen mukaansa geeniteknologia on yhä avainasemassa kehittyvien maiden nälkä- ja terveysongelmien ratkaisussa.
Professori Alan Schulman MTT:stä näki geenitutkijoiden sekä koko luonnontieteen tutkijayhteisön haasteena nykyistä toimivamman tutkimuksen tuotteistamisen. - Tutkijoiden ja teollisuuden yhteistyötä ja sosiaalista vastuuta ei voi asettaa vastakkain. Etenkin julkisilla tutkimuslaitoksilla on yhä paljon kehitettävää tutkimustulosten viemiseksi markkinoille ja yhteiskunnan käyttöön, Schulman sanoi.
Nykyisellään tutkijan vaihtoehtoina ovat perinteinen julkaisu tai patentointi. Jälkimmäinen on julkisille laitoksille hyvin kallis ja aikaa viepä tapa. - Eräs ratkaisu voisi olla tutkimustulosten patenttivapaa rekisteröinti samoin periaattein kuin avoimen koodin ohjelmistokehityksessä on käytössä, Schulman kaavaili.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n isännöimään kokoukseen osallistui 60 kasvien virustautien ja kasvigenomiikan eurooppalaista tutkijaa. ResistVir on Euroopan komission alainen kasvien virustautien tutkijoiden yhteistyöverkosto. Järjestöön kuuluu yli 50 alan tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Helsingin ResistVir-kokous keskittyi geeniteknologian kaupallistamisen ongelmiin sekä alan lainsäädäntöön.