Neandertalin ihmisen mitokondriaalinen DNA kartoitettu
11.8.2008
Kaakkois-Euroopassa nykyisen Kroatian alueella 38 000 vuotta sitten eläneen neandertalin ihmisen perimästä on kartoitettu täydellisesti mitokondriaalinen DNA (mtDNA). Tämä perimän osa sijaitsee solujen energiantuotannosta huolehtivissa soluelimissä, mitokondrioissa ja se on erillään solun tumassa olevasta, huomattavasti suuremmasta DNA:sta. MtDNA:ssa on vain 13 varsinaista geeniä kun tumassa olevassa DNA:ssa on noin 25 000 geeniä.
Työ on tehty kansainvälisenä yhteistyönä, pääosin Max Planck-instituutissa Saksassa. Mukana ovat olleet myös professori Mårten Vikström ja tutkija Liisa Laakkonen Helsingin yliopistosta. Professori Svante Pääbon johtama tutkimusryhmän kunnianhimoisena tavoitteena on kartoittaa neandertalin ihmisen koko perimä.
Neandertalin ihminen on tiettävästi nykyihmisen eli Homo sapiens sapiens-lajin lähin sukulaislaji. Neandertalin ihmisiä eli Euroopassa ja Aasiassa noin 400 000 vuoden ajan ja laji kuoli sukupuuttoon lopullisesti noin 28 000 vuotta sitten. Nykyihminen saapui Euroopan alueelle noin 45 000 vuotta sitten ja eli noin 20 000 vuotta rinnan neandertalin ihmisen kanssa jääkauden hallitsemassa Euroopassa. Nykyihmisen ja neandertalin ihmisen rinnakkaiselo on herättänyt pohtimaan kysymystä ovatko lajit pystyneet risteytymään keskenään vai ei.
Vaikka vertaillut mtDNA:t olivat pääpiirteissään varsin samanlaisia, analysoitu neandertalin ihmisen mtDNA ei mahdu nykyihmisen mtDNA:n vaihtelun rajoihin. Tällä perusteella tutkijat arvelevat, että risteytymistä ei ole tapahtunut - vaikka varmaa se ei vieläkään ole. Mitokondriaalinen DNA periytyy pelkästään äidiltä lapselle.
Tutkijat päättelevät lajien viimeisen yhteisen esivanhemman eläneen noin 660 000 vuotta sitten. Nykyihmislajin nykyisen muodon Homo sapiens sapiensin esivanhempien arvioidaan ilmaantuneen maapallolle noin 150 000 - 200 000 vuotta sitten.