Miksi itä- ja länsisuomalaisten geeniperimät poikkeavat toisistaan?
20.2.2009
Monitieteinen Argeopop-hanke tuo uutta tietoa tekijöistä, jotka ovat johtaneet geneettisiin eroihin Suomen sisällä. Tutkimusten mukaan varsinkin miesten Y-kromosomimuuntelu jakautuu maamme itä- ja länsiosien välillä hyvin eri tavoin.
Vaiheet, jolloin väestömäärät ovat äkillisesti romahtaneet, ovat yksi tutkimuskohde. Nämä pullonkaulavaiheet ovat muokanneet muun muassa suomalaista tautiperintöä.
Hankkeessa pro graduaan tekevä Martin Heger tutkii asiaa simuloimalla väestöhistoria. Simulaatioiden yhtenä lähtökohtana on nykypäivän suomalaisten geneettinen muuntelu.
– Tutkin kuinka tiukka pullonkaulan pitäisi olla, että se synnyttäisi sellaista geneettistä rakennetta, jota nykypäivän väestössämme nähdään. Arkeologisen tietämyksen perusteella luotu oletus pullonkaulojen ajankohdista antaa tutkimustyölle lähtöpisteitä ja struktuuria.
Oikeuslääketieteen laitoksella puolestaan on alkamassa muinais-DNA:n tutkimus. Tutkimusta tehdään 1 500 vuotta vanhoista Museoviraston luunäytteistä.
Argeopop-hanketta koordinoi dosentti Päivi Onkamo Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.