Mikrobit puhdistavat saastunutta maata ja edistävät uusiutuvan energian tuotantoa
4.8.2008
Helsingin yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen haapaprojektissa yhdistyy kasvinjalostuksellinen ja mikrobiologinen osaaminen. Metlan tutkijat ovat selvitelleet eri haapakloonien kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoomme. Molekyyliympäristömikrobiologian MYM-tutkimusryhmä tuo osaamisellaan projektiin uuden painopistealueen; nyt tutkitaan myös haapakloonien kykyä puhdistaa saastunutta maaperää mikrobiensa avulla. Tavoitteena on lisätä tietämystä puiden selviytymismekanismeista saastuneessa maassa.
MYM-tutkimusryhmä tutkii parhaillaan haapakloonien kykyä puhdistaa öljyisillä eli orgaanisilla jätteillä saastunutta maaperää. Haavat imevät muiden kasvien tavoin maasta vettä, jonka mukana myrkkyjä kulkeutuu niiden kudoksiin. Kasvien juurissa, varsissa ja lehdissä elää kuitenkin hyödyllisiä bakteereja, jotka muun muassa hajottavat ympäristömyrkkyjä. Bakteerit pystyvät käyttämään näitä myrkkyjä osin ravintonaan.
Lähtökohtana on hyödyllisten bakteerien kartoitus; haavasta on jo eristetty bakteerien kantakokoelma. Tulevaisuudessa kasveja saatetaan avittaa tarjoamalla niille hyödyllisiä bakteereja jo taimivaiheessa. Luonnon tarjoamia palveluita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin ympäristön kunnostamisessa.
Projektilla on merkitystä myös energiateollisuuden tarvitseman biomassan tuotannon kannalta. Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, ja haapaviljelmiltä tullaan saamaan siihen tarkoitukseen soveltuvaa puutavaraa. Hyödyllisten mikrobien avustuksella saastuneesta joutomaasta voi tulla haapaviljelmä, joka tuottaa kysyttyä biomassaa energiantuotannon tarpeisiin.
Projektin myötä saadaan kaivattua tutkimustietoa, sillä uusiutuviin energiamuotoihin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö ovat Suomessa lapsenkengissä.
Molekyyliympäristömikrobiologian MYM-tutkimusryhmää johtaa dosentti Kim Yrjälä. Hänen tutkimusryhmänsä on keskittynyt tutkimaan eri ekosysteemien funktionaalisesti tärkeitä mikrobeja sekä saastuneissa että puhtaissa ympäristöissä. Metlasta hankkeen yhdyshenkilöinä toimivat Pertti Pulkkinen ja Lu-Min Vaario. Projektiin liittyviä kemiallisia analyysejä ja haapojen kasvihuonekokeita on tehty EVTEK-ammattikorkeakoulussa Carola Forteliuksen johdolla. Maj ja Tor Nesslingin säätiö on rahoittanut tutkimusta.