KTM:n Virtanen: Tieteen siilot pitää avata koko kansalle
29.11.2007
Suomessa uudistetaan parhaillaan bioteknologiastrategiaa kansallisen innovaatiostrategian kainalossa. Strategioiden keskeinen ajatus on, että innovaatiot ovat tarpeellisia käytännön elämässä. Tarvitaan siis vuoropuhelua markkinoiden eli kuluttajien kanssa.
Bioteknologiastrategian valmistelusta järjestetyssä seminaarissa puhuneen kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtasen mukaan viranomaisten, tutkijoiden ja tuotekehittäjien tulee kuulla kansalaisia siitä, mitä tietoa ja millä tavalla esitettynä innovaatioista kaivataan. Se, millaisin kriteerein kuluttajat toimivat tulevaisuudessa, on uusien innovatiivisten tuotteiden menestyksen kriteeri. Kuluttajien ajatusten, arvojen ja tarpeiden eli käyttäytymisen pitää olla tuotekehityksen yksi lähtökohta, eikä jotakin, jota yritetään jälkikäteen korjata informaatiokampanjoin.
Menestyksen saavuttaminen bioalalla vaatii pitkää panostusta. Suomessa ollaan vasta pääsemässä hyödyntämään pitkällisen innovaatiotoiminnan tuloksia. Bioteknologia on laaja-alaista, ja se esimerkiksi mahdollistaa monia uusia hoitomenetelmiä, polttoaineita ja biohajoavia materiaaleja. Vaikutusten arviointi on monimutkaista – ei vähiten siksi, että tiedeyhteisö ei vielä tänä päivänä malta arvioida eri teknologioiden ja vaikutusten yhdistelmiä, kuten elinkaari- tai hiilidioksiditasetta. Kansalainen ja kuluttaja tuntevat syystä olevansa osittain hukassa jäädessään yksin arvioimaan innovaatioiden pitkäkestoisia ja moniulotteisia vaikutuksia sitten, kun innovaatio on jo tullut tai tulossa markkinoille.
Bioteknologiastrategian ohjausryhmän puheenjohtaja Annika Mäyrä-Mäkinen Verso Oy:stä painotti, että nykyaikainen bioteknologia tarjoaa ratkaisuja globaalitarpeisiin, joiden markkinat ovat valtavat. Hänen mukaansa kysymys on siitä, miten löydämme suomalaiset vahvuudet ja menestys-keinot ilmasto- ja energiapolitiikan tai kansalaisten terveyden ja turvallisuuden markkinoilla.
Kansallista bioteknologiastrategiaa valmistellaan kauppa- ja teollisuusministeriön aloitteesta. Strategian tarkoituksena on sovittaa kansalliset biotekniikkatoiminnat yhteen niin, että yhdessä sovittavat päämäärät saavutetaan. Työn lähtökohdaksi on valittu kolme tärkeää tulevaisuuden haastetta: ympäristö, biomassan hyödyntäminen ja hyvinvointi sekä terveys ja turvallisuus.