Geenitutkimus auttaa lohikantojen suojelussa
13.3.2009
Lohikannoissa on merkittäviä geneettisiä eroja. Jo pelkästään Tenojoella on Turun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan 20–30 geneettisesti erilaista lohikantaa, kertoo professori Craig Primmer Turun yliopistosta.
– Tyypillisesti kalat palaavat kutemaan samalle joelle, missä ne syntyivätkin. Siellä ne menestyvät parhaiten. Kullekin sivujoelle muodostuu oma geneettinen profiilinsa. Toisaalta populaation koko vaihtelee, ja se voi aiheuttaa merkittäviä vaihteluita perimään, arvioi Primmer.
Tenon tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi Pohjois-Norjan ja Tenon kalastuksen suunnittelussa ja lohikantojen suojelussa.
Geneettisten analyysien avulla saaliskaloista nähdään, mistä joesta ne ovat peräisin. Kun tiedetään myös, missä, milloin ja millä välineillä kalat pyydettiin, voidaan ryhtyä toimiin eri kantojen suojelemiseksi ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi.