DNA-tekniikalla uutta tietoa sammalten evoluutiosta
7.12.2006
Uusi tutkimus muuttaa käsityksiä maksasammalien evoluutiosta. Tähän asti on luultu, että kasvualustaansa myötäilevät lajit edustavat uusimpia ja pystykasvuiset vanhimpia kehityslinjoja maksasammalten joukossa. DNA-tason tuntomerkkejä hyödyntänyt suomalaistutkimus osoitti asian olevan päinvastoin.
Tutkimus liittyi Suomen ympäristökeskuksen tutkija Aino Juslénin väitöskirjaan. Tutkimuksessa käytettiin DNA-tuntomerkkeihin perustuvaa menetelmää maksasammalten evoluutiohistorian eli fylogenian tutkimiseen. Näin laajasti maksasammalten polveutumishistoriaa ei ole aiemmin vastaavin menetelmin tutkittu.
Kasvien DNA saadaan esiin, kun solumassaa hajotetaan ja poistetaan muita aineita kemiallisella käsittelyllä. Tiettyjä DNA-jaksoja monistetaan polymeraasiketjureaktion (PCR) avulla. Kun DNA:n sekvenssejä eri lajeista vertaillaan keskenään matemaattisin menetelmin, päästään kasvilajien ajallisen kehityksen jäljille.
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseolla on pitkät perinteet sammalten perustutkimuksessa. Suomessa esiintyy runsaat 200 maksasammalta ja kaiken kaikkiaan niitä on noin 8000.
Maksasammalten tutkijoita on maailmassa vain vajaat parikymmentä. Aino Juslén on tutkinut pääasiassa trooppisia maksasammalia. Osana väitöstutkimustaan hän määritti myös tietyn aasialaisen maksasammalsuvun lajit kattavasti.