Ensimmäiset geenimuunnellut perunat multiin Jokioisilla
26.5.2004
Ensimmäiset suomalaiset geeniperunat on näinä päivinä istutettu
Jokioisilla. Geenitekniikan lautakunta antoi huhtikuussa luvan
kenttäkokeisiin, joissa tutkitaan neljän vuoden kehitystyön
tuloksena syntyneen erittäin tärkkelyspitoisen perunan kasvamista
pelto-oloissa. Tavoitteena on, että teollisuuskäyttöön tarkoitetun
tärkkelysperunan myötä voitaisiin lisätä tärkkelyskiintiömme
kotimaisuutta, joka on nykyisin vain noin 50 %.
Boreal Kasvinjalostus Oy:n saama kenttäkoelupa on ensimmäinen uuden geenitekniikkalain mukainen, ja kansalaisilla on mahdollisuus sanoa siitä mielipiteensä. Kokeen tarkkaa paikkaa ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa, jotta vältyttäisiin turhien ulkopuolisten paikalla käymiseltä ja kokeen häiritsemiseltä.
Geeniperunoiden käsittely on tarkkaan säänneltyä, ja gm-peruna pidetään erossa niin ihmisistä kuin lajitovereistaankin. Kaikki viljelytoimet tehdään käsin. Geeniperunaa käsitellään kertakäyttöisillä suojahansikkailla, jotka hävitetään käytön jälkeen. Istutuksessa ja korjuussa käytettyjä haalareita ja saappaita ei saa käyttää muissa maanviljelystoimissa.
Suoja-alueineen koekenttä on noin 600 neliötä ja lähin perunapelto on puolentoista kilometrin päässä. Tärkkelysperunan lajikkeet eivät yleensä kuki, ja mahdolliset kukinnot nypitään pois. Koealueelta tuhotaan myös mahdolliset vesimyyrät, jotka voisivat kuljettaa perunoiden mukuloita pois alueelta. Kokeen jälkeen kaikki lehdet, varret ja juuret poistetaan pellosta ja poltetaan, ja koealue kesannoidaan kahdeksi vuodeksi.
Boreal Kasvinjalostus Oy:n saama kenttäkoelupa on ensimmäinen uuden geenitekniikkalain mukainen, ja kansalaisilla on mahdollisuus sanoa siitä mielipiteensä. Kokeen tarkkaa paikkaa ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa, jotta vältyttäisiin turhien ulkopuolisten paikalla käymiseltä ja kokeen häiritsemiseltä.
Geeniperunoiden käsittely on tarkkaan säänneltyä, ja gm-peruna pidetään erossa niin ihmisistä kuin lajitovereistaankin. Kaikki viljelytoimet tehdään käsin. Geeniperunaa käsitellään kertakäyttöisillä suojahansikkailla, jotka hävitetään käytön jälkeen. Istutuksessa ja korjuussa käytettyjä haalareita ja saappaita ei saa käyttää muissa maanviljelystoimissa.
Suoja-alueineen koekenttä on noin 600 neliötä ja lähin perunapelto on puolentoista kilometrin päässä. Tärkkelysperunan lajikkeet eivät yleensä kuki, ja mahdolliset kukinnot nypitään pois. Koealueelta tuhotaan myös mahdolliset vesimyyrät, jotka voisivat kuljettaa perunoiden mukuloita pois alueelta. Kokeen jälkeen kaikki lehdet, varret ja juuret poistetaan pellosta ja poltetaan, ja koealue kesannoidaan kahdeksi vuodeksi.