Uusia menetelmiä bakteerien nopeaan tunnistamiseen elintarvikkeista
9.6.2008
Mikrobien ja säilöntäaineiden määrälle elintarvikkeissa on asetettu raja-arvoja, jotta voidaan varmistaa turvallisuus kuluttajille. Erityisesti ruokamyrkytysepidemioissa on oleellista, että taudinaiheuttajat voidaan havaita ja tunnistaa mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Tämän lisäksi päivittäisessä mikrobien ja säilöntäaineiden seurannassa käytettävien tekniikoiden tulee olla helppokäyttöisiä.
Helsingin yliopiston tutkija Janetta Hakovirta tutki vaihtoehtoisia nopeampia mittausmenetelmiä bakteerien tunnistamiseen DNA-sormenjälkien avulla. Työssä kehitettiin virtaussytometriin perustuva menetelmä, joka oli satoja kertoja nopeampi ja 200 000 kertaa herkempi kuin nykyisin käytössä oleva vertailumenetelmä. Tämän lisäksi kehitettiin myös toinen DNA-sormenjälkitunnistusmenetelmä.
Menetelmässä bakteerin DNA:ta pilkotaan yhdellä entsyymillä ja syntyneitä DNA-paloja monistetaan erityisillä alukkeilla, jolloin syntyy kullekin bakteerille tunnusomainen sormenjälkikuvio. Tämä menetelmä mahdollisti patogeenibakteerien Bacilli, Staphylococci, Yersinia, ja Escherichia coli sukujen, lajien ja kantojen erottamisen. Uudella menetelmällä sormenjälkikuviot olivat myös yksinkertaisempia ja helpompia analysoida kuin perinteisellä menetelmällä, jossa käytetään kahta entsyymiä.
Elintarvikkeiden ja erityisesti maitotuotteiden säilöntäaineena käytettävän nisiinin (E234) määrittämiseen on olemassa erilaisia mittausmenetelmiä, mutta ne eivät ole yleensä tarpeeksi herkkiä, spesifisiä ja nopeita. Hakovirran tutkimuksessa kehitettiin testi, jossa elintarvikkeen sisältämä nisiini osoitetaan reportterigeenin avulla. Testi oli erittäin herkkä ja sillä pystyttiin havaitsemaan hyvin pienet nisiinipitoisuudet.
Tutkimuksessa selvisi myös, että päinvastoin kuin on aiemmin luultu, viini voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Kereulidi-myrkkyä tuottavat Bacillus cereuksen itiöt saattavat pysyä viinissä elossa kuukausia.