Tutkimus: Pelloistamme viidenneksellä gm-kasveja vuonna 2025
28.8.2006
Bio- ja geeniteknologiaa hyödynnetään yhä enemmän uusien kasvilajikkeiden jalostamisessa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tuore tutkimus visioi, että maailman viljellystä pinta-alasta noin 40 prosenttia on kaupallisessa gm-viljelyssä vuonna 2025.
Suomessa muuntogeeniset kasvilajikkeet otetaan käyttöön hieman myöhemmin kuin muualla maailmassa. Todennäköisesti runsaat 20 prosenttia maamme peltopinta-alasta on muuntogeenisessä viljelyssä vuonna 2025.
Bio- ja geeniteknologiaa halutaan hyödyntää jalostettaessa kuivuutta, kylmyyttä ja suolaa paremmin kestäviä kasvilajikkeita sekä yhä vahvemmin ”non-food-sovelluksissa” eli muissa kuin elintarvikesovelluksissa. Esimerkki tästä on energiakasvilajikkeiden jalostus. Mahdollisuuksia nähdään myös muussa kuin perinteisessä maataloustuotannollisessa hyödyntämisessä.
- Bioteknologia voi tarjota ratkaisuja esimerkiksi energiatuotantoon, jätteiden käsittelyyn, biohajoavien pakkausmateriaalien kehittämiseen sekä maatilan jätevedenpuhdistukseen, luettelee erikoistutkija Pasi Rikkonen MTT:stä.
EKOKEMA-hankkeessa (Ennakoiden kohti kestävää maataloutta) tuotettiin Delfoi-asiantuntijamenetelmällä perusteltuja tulevaisuudenkuvia siitä, mitkä ovat Suomen maataloudessa sovellettavan ympäristöteknologian keskeisimmät haasteet vuoteen 2025 mennessä. Tutkimukseen osallistui 20 teknologiateemojen erityis- ja yleisasiantuntijaa.
MTT:n selvitys "Ennakoiden kohti kestävää maataloutta - ympäristöteknologian tulevaisuuden mahdollisuudet maataloudessa vuoteen 2025" ladattavissa pdf-muodossa osoitteessa: www.mtt.fi