Rukiin geeniperimästä löytyi jalostusta helpottavia DNA-merkkejä
17.3.2009
Tutkija Teija Tenhola-Roininen MTT:stä kartoitti Jyväskylän yliopistoon tekemässään väitöstyössä rukiin geeniperimää. Hän löysi siitä DNA-merkkejä, joiden avulla rukiista voidaan jalostaa suomalaisiin oloihin paremmin sopivia lajikkeita.
Nykyisin rukiin viljely on Suomessa muita viljoja vähäisempää, koska sen sato jää helposti pieneksi ja leivontalaatu heikoksi.
Löydetyt DNA-merkit helpottavat lyhytkortisten ja tähkäidännän kestävien lajikkeiden jalostamista. Lyhytkortinen ruis ei lakoonnu syyskesän sateissa yhtä helposti kuin pitkäkortinen. Tähkäidännän kestävyys on tärkeää siksi, että jyvien itäminen tähkässä ennen sadonkorjuuta alentaa rukiin sakolukua ja heikentää sen leivontalaatua.
Tutkimuksessa käytettiin ponsiviljelytekniikalla tuotettuja kaksoishaploideja kasveja. Kaksoishaploidit kasvit sisältävät siitepölyhiukkasen kromosomiston kahdentuneena: perimän vastinkromosomit ovat siten toistensa kopioita. Luonnossa ruis on ristipölytteinen ja sillä on kaksi erilaista vastinkromosomia, yksi kummaltakin vanhemmalta.
– Kaksoishaploidin kasvin etuna jalostuksessa on se, että sen kaikki ominaisuudet tulevat kasvissa näkyviin, jolloin valinta on helpompaa. Tavallisella ristipölytteisellä rukiilla on myös piileviä ominaisuuksia, jotka jäävät havaitsematta vallitsevien ominaisuuksien takaa, Tenhola-Roininen kertoo.
Tämän menetelmän avulla uuden ruislajikkeen jalostusta voidaan nopeuttaa 3–4 vuodella.