Luomuruokaankin voi jatkossa eksyä geenimuunneltuja raaka-aineita
26.1.2006
Euroopan unionissa myytäviin luomutuotteisiin voi vastaisuudessa eksyä geenimuunneltuja raaka-aineita. EU-komission esityksen mukaan geenimuunneltuja ainesosia saisi olla korkeintaan 0,9 prosenttia luomutuotteen sisällöstä. Lisäksi niiden olisi pitänyt joutua tuotteeseen tahattomasti.
Tällä hetkellä EU:ssa myytävissä luomutuotteissa ei saa olla muunneltuja raaka-aineita. Sääntöä on kuitenkin yhä vaikeampi noudattaa. Todennäköisyys luomu- ja geenilajikkeiden tahattomalle sekoittumiselle kasvaa, kun muunneltujen lajikkeiden viljely yleistyy Euroopassa. Lajikkeet voivat sekoittua pelloilla tai jalostusvaiheessa. Lisäksi hyvin pieniä määriä on vaikea havaita tuotteista.
Monet ympäristö- ja kuluttajajärjestöt ovat jo kavahtaneet komission esitystä. Niiden mielestä hallitusten tehtävänä on taata, ettei lajikkeiden sekoittuminen ole mahdollista. Jos sekoittumista tapahtuu, hyväksytyn rajan pitäisi olla järjestöjen mielestä mahdollisimman lähellä nollaa.
Komission mukaan luomuviljelijöiltä ei kuitenkaan voida vaatia alhaisempaa pitoisuutta, koska se olisi heille liian kallista.
Järjestöt saavat EU:ssa tukea todennäköisesti ainakin puheenjohtajamaa Itävallalta, joka on perinteisesti suhtautunut erittäin vastahakoisesti geenimuunteluun.
Kiistanalainen esitys liittyy laajempaan lakiin, jonka tarkoituksena on selventää luomumerkintöjä unionissa. Lakiesitys tulee ministerien käsittelyyn näillä näkymin maaliskuussa, ja sitä hiotaan todennäköisesti vielä Suomen puheenjohtajakaudella loppuvuodesta.
Suomella ei toistaiseksi ole virallista kantaa esitykseen. Suomi ei kuitenkaan ole EU:ssa ole kuulunut geenimuuntelua aktiivisesti vastustaviin maihin. Lain valvonta kuuluisi meillä elintarvikevirastolle, jonka tehtävänä olisi seurata pitoisuuksia ja määrittää, onko geenimuunneltu raaka-aine tuotteessa tahallaan vai vahingossa.
Maatalousministeriössä varaudutaan parhaillaan muuntogeenisten kasvien viljelyn aloittamiseen Suomessa. Samalla pohditaan pelisääntöjä, joilla tällaiset kasvit voitaisiin pitää erillään tavanomaisesta ja luonnonmukaisesta tuotannosta.