Gm-kasvien käytöstä Suomessa päätettävä lähivuosina
9.10.2008
Muuntogeenisten elintarvikekasvien hyväksyminen tai hylkääminen Suomen pelloilla on lähivuosien suuri vääntö ruuan alkutuotannossa, uskovat sekä teknologian puolustajat että vastustajat. EU:n ajama lainsäädäntö tavanomaisen ja geenimuunnetun kasvinviljelyn rinnakkaiselosta on lausuntokierroksella maa- ja metsätalousministeriössä.
Gmo-vapaa Suomi -kampanjan sekä Vasemmistoliiton ja Vihreiden eduskuntaryhmien järjestämässä seminaarissa puhunut vihreiden kansanedustaja Heidi Hautala suhtautuu rinnakkaiselon toimivuuteen hyvin epäilevästi. Hänen mukaansa yhtenäinen gmo-linja EU:ssa ei toimi, sillä luonnonolot ovat liian erilaiset.
Tällä hetkellä elintarvikkeessa on oltava merkintä gm-sisällöstä, jos gm-pitoisuus ylittää 0,9 prosenttia. Gm-rehulla ruokittuja eläintuotteita ei kuitenkaan tarvitse merkitä.
Hautala ei kiellä kaikkia geeniteknologian mahdollisuuksia, mutta ei näe käytössä tai näköpiirissä mitään käyttökelpoista, elintarvikeketjulle tai kuluttajalle lisäarvoa tuovaa sovellusta.
Gm-vapaaksi merkittyjä eläintuotteita toivoo myös Suomen Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi. Saksassa on käytössä vapaaehtoinen merkintä.
Vilja-alan yhteistyöryhmän pääsihteeri Seppo Koivula maa- ja metsätalousministeriöstä ei usko, että kauppoihin olisi ainakaan pian tulossa gm-rehuvapaata lihaa. Gm-viljojen esiinmarssi voi hänestä tapahtua vasta nykyisen kansallisen viljastrategiakauden päätyttyä vuonna 2015. Syynä on viljanjalostuksen korkea hinta, jota ei syrjäisiin luonnon-oloihin suunnatusta lajikkeesta heti haluta maksaa. Suomi ei pysty kilpailemaan massatuotannolla. Siksi gmo-vapaus koko maan strategiana voisi Koivulan mielestä olla loistava mahdollisuus profiloitua ja saada kilpailuetua kansainvälisesti.
Gmo-vapaiksi kunniksi kuntaruokailussaan on julistautunut kymmenisen kuntaa. Maakunnista uusimaalaisten viljelijäyhdistys on myös valinnut gmo-vapauden. Kunnan tai maakunnankaan gmo-vapaus ei nykytietämyksen valossa vielä riitä estämään gmo:iden leviämistä gm-lajikkeella kylvettyjä peltoja laajemmalle.
Joensuulainen solubiologi Liisa Kuusipalo vastustaa geenimuunnettujen kasvien ja eliöiden eli gmo:iden vapauttamista luontoon. Hänen mukaansa geenitekniikka ei ole täsmäjalostusta, vaan hallitsematon, epäpuhtauksia sisältävä prosessi, jolla on todettu yllättäviä sivuvaikutuksia, kuten muhkuraisia perunoita ja gm-luontaistuotteista sairastuneita ihmisiä.
Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen EFSA on määritellyt geenimuuntelun turvalliseksi teknologiaksi. Jokainen gmo on hyväksyttävä erikseen testien perusteella ensin EU-tasolla ja sen jälkeen kansallisesti.
Suomessa on tehty kenttäkokeita ainakin geenimuunnellulla ohralla, kauralla, perunalla, porkkanalla, rypsillä, rapsilla, nauriilla, kaaleilla, tomaatilla ja mansikalla. Yhtäkään gm-viljelykasvia ei vielä ole tuotannossa, mutta gm-tärkkelysperunan viljelylupahakemus tullee eduskuntaan vielä syksyn aikana.
Koko uutinen: www.finfood.fi