Elintarviketutkijat eivät kavahda gm-ruokaa
29.9.2008
Elintarviketutkijoiden mukaan geenitekniikalla muunnetun ruuan turvallisuus, eettisyys sekä ympäristövaikutukset selvitetään elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n lupamenettelyssä riittävän tarkasti. Näin arvioi Iso-Britanniassa toimiva elintarviketutkijoiden ja -teknologien asiantuntijaryhmä IFST. Tutkijoiden mukaan gm-tekniikat tuovat tulevaisuudessa selkeitä etuja ruuantuotantoon.
Gm-tuotteet pääsevät markkinoille vasta moniportaisen ja usein monivuotisen lupamenettelyn kautta. Gm-tuotteita tutkitaankin tarkemmin kuin tavanomaisesti tuotettuja. Turvallisuusarvioinneissa kiinnitetään huomiota turvallisuuteen myös ravitsemuksen ja allergioiden näkökulmista.
Elintarvikeasiantuntijat uskovat, että geenimuuntelulla voidaan tuottaa ruokaa halvemmalla, käyttää vähemmän energiaa, polttoainetta ja kasvinsuojeluaineita sekä aiheuttaa vähemmän ilmastopäästöjä ja maaperän eroosiota. Gm-kasveja viljelee jo 12 miljoonaa maanviljelijää ympäri maailman, eikä haittoja ihmisen terveydelle ole brittiasiantuntijoiden mukaan todettu lainkaan.
Geeniteknologian käyttö on herättänyt voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan koko olemassaolonsa ajan. Euroopan komissiossa pohdittiin kloonattujen eläinten hyvinvointia viimeksi syyskuun alussa.
Euroopan parlamentti vaatii komissiota selvittämään turvallisuuden lisäksi myös kuluttajien suhtautumisen uusiin ruuantuotantomenetelmiin, kuten geeni- ja nanoteknologioihin.
Allergiaa aiheuttavat ominaisuudet ovat keskeinen kysymys gm-ruuan turvallisuudessa, sanoo MTT:n biotekniikka- ja elintarviketutkimuksen johtaja Eeva-Liisa Ryhänen. Gm-kasviin saattaa siirtyä allergiaa aiheuttava ominaisuus. Näin tapahtui 1996, kun soijaan siirrettiin parapähkinän geeni, jonka tuottama proteiini aiheutti allergiaa pähkinäallergisille. Ryhäsen mukaan nykyiset gm-tuotteet ovat hyvin tarkkaan tutkittuja ja kehitysvaiheen alussa tapahtuneiden ongelmien toistuminen ei enää ole kovin todennäköistä.
Viranomaishyväksyntä riippuu tuotteen turvallisuudesta, ei siitä, onko kasviin siirretty esimerkiksi ravintoarvoa parantava vai kasvinsuojeluaineille kestävyyttä lisäävä geeni. Kuluttajien hyväksymisen kannalta on kuitenkin eroa, mikä geeni siirretään. Tutkimuksen mukaan suhtautuminen gm-elintarvikkeeseen on myönteisempi, kun maku ja ulkonäkö, eli aistinvarainen laatu on hyvä.
Ryhänen uskoo jatkossakin tavanomaisen kasvi- ja eläinjalostuksen vahvaan asemaan elintarvikekehityksessä. Tutkimuksen tulisi hänen mielestään painottua lisäarvoa omaavien tuotteiden, kuten terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, kehittämiseen. Gm-tekniikoilla voidaan tuottaa myös elintarvikkeiden apuaineita kuten entsyymejä ja vitamiineja, joita onkin jo markkinoilla.