Bioenergian lisääminen vaatii rahaa
6.2.2007
Suomella olisi mahdollisuus lisätä bioenergian käyttöä nykyisestä puolella eli 50 terawattitunnilla vuoteen 2015 mennessä, mikäli asiaa edistettäisiin niin sanotuilla kiihdytetyillä toimilla. Tämä tarkoittaisi energiana käytettävän raaka-ainepohjan laajentamista ja lisäpanoksia tutkimukseen ja kehitykseen. Tärkeä tekijä on tavoitella mahdollisimman korkeaa hyötysuhdetta materiaalien muuttamisessa energiaksi.
Nykyään biopolttoaineiden kehittämiseen ja niiden käytön edistämiseen käytetään noin 50 miljoonaa euroa. Bioenergian käytön lisääminen puolella vaatisi karkeasti kymmenien prosenttien lisäpanostusta.
Näihin johtopäätöksiin päätyi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen asettama asiantuntijatyöryhmä.
Nyt bioenergiaa käytetään 100 terawattituntia. Jos lisäämisessä edetään nykytahtia, lisäys jäisi alle puoleen eli 22 terawattituntiin. Vertailun vuoksi liikenne kuluttaa vuodessa energiaa noin 55 terawattituntia.
Työryhmän puheenjohtajan Jyväskylän yliopiston professorin professori Jukka Rintalan mukaan bioenergian kiihdytetty lisäys on mahdollista ilman että kajotaan metsäteollisuuden pääraaka-aineeseen eikä maatalouden raaka-aineiden saantia vaikeuteta.
Energianlähteitä on Rintalan mukaan monipuolistettava nykyisestä. Esimerkiksi jätteen käyttöä polttoaineena on lisättävä. Lisäksi turvetta pitäisi käyttää uusien biopolttoaineiden valmistuksessa.
Tavoitteena on tuottaa kiinteitä, nestemäisiä ja kaasumaisia biopolttoaineita useilla teknologioilla. Yksi lupaava teknologia on esimerkiksi synteesikaasutustekniikka. Sillä voidaan valmistaa sekä liikennepolttoaineita että polttoainetta yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotantoon, missä hyötysuhde on jopa 85 prosenttia. Raaka-aineiksi käyvät erilaiset metsätähteet ja vaikka selluteollisuuden mustalipeä.
Pekkarinen arvioi työryhmän ehdotusten antavan eväitä tulevan hallitukseen ohjelman laadintaan.
Bioenergian käytön edistämisen taustalla on EU:n komission uudet tavoitteet nostaa bioenergian osuus Unionin alueella 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomi pystyisi työryhmän ehdottamilla toimenpiteillä nostamaan osuuden 35 prosentin tienoille.