Ihmisten välillä eroja kyvyssä korjata vaurioitunutta DNA:ta
7.7.2004
Altistumme kaikki päivittäin erilaisille kemikaaleille ja
kemikaaliseoksille kuten tupakansavulle. Ne voivat vaurioittaa
solujemme perimää ja pahimmassa tapauksessa nämä vauriot johtavat
ajan myötä syövän syntymiseen. Elimistömme korjaajageenit pyrkivät
paikkaamaan perimävaurioita, mutta näiden geenien eri muotojen,
alleelien, tehokkuudessa on eroa.
Helsingin yliopiston tutkijan Jarno Tuimalan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten DNA-juosteen katkoksia korjaavien proteiinien muuntelu vaikuttaa kemikaalialtistumisen aiheuttamien kromosomivaurioiden määrään. Tutkittavat kemikaalit olivat syöpälääke bleomysiini, muoviteollisuuskemikaali styreeni sekä tupakansavu. Tutkimuksessa pystyttiin tunnistamaan geenimuotoja, joiden kantajilla on kohonnut riski sairastua syöpään matalamman geenien korjauskyvyn vuoksi.
Tällaisten perinnöllisten riskitekijöiden tunnistaminen mahdollistaa riskihenkilöiden seulomisen ja syövän ennaltaehkäisyn. Kromosomivaurion biokemiallisten mekanismien tunteminen taas edesauttaa hoitomuotojen kehittelyä.
Lisätietoja tutkijalta:
jarno.tuimala@helsinki.fi
Helsingin yliopiston tutkijan Jarno Tuimalan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten DNA-juosteen katkoksia korjaavien proteiinien muuntelu vaikuttaa kemikaalialtistumisen aiheuttamien kromosomivaurioiden määrään. Tutkittavat kemikaalit olivat syöpälääke bleomysiini, muoviteollisuuskemikaali styreeni sekä tupakansavu. Tutkimuksessa pystyttiin tunnistamaan geenimuotoja, joiden kantajilla on kohonnut riski sairastua syöpään matalamman geenien korjauskyvyn vuoksi.
Tällaisten perinnöllisten riskitekijöiden tunnistaminen mahdollistaa riskihenkilöiden seulomisen ja syövän ennaltaehkäisyn. Kromosomivaurion biokemiallisten mekanismien tunteminen taas edesauttaa hoitomuotojen kehittelyä.
Lisätietoja tutkijalta:
jarno.tuimala@helsinki.fi