Tutkijat valottivat aivojemme kehitystä
5.5.2006
Ihmisen ja useimpien muiden nisäkkäiden aivoissa on jo syntyessä käynnissä vilkas sähköinen viestintä hermosolujen välillä. Vastasyntyneen hermosolukytkennät, synapsit, reagoivat ärsykkeisiin kuitenkin paljon verkkaisemmin kuin aikuisella. Helsingin yliopiston eläinfysiologit löysivät yhdessä brittiläisten kollegojensa kanssa mekanismin, joka kehityksen aikana tehostaa tiedonsiirtoa hermosolujen välillä ja kasvattaa siten aivojen kykyä käsitellä informaatiota. Neuron-tiedelehti julkaisi tulokset toukokuun numerossaan.
Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa ja Neurotieteen tutkimuskeskuksessa toimiva Tomi Tairan ja Sari Laurin vetämä tutkimusryhmä osoitti, että hermosolujen välisen viestinnän tehostuminen tietyillä aivoalueilla johtuu lähettäjäsolun lisääntyneestä hermovälittäjäaineen vapauttamisesta synapsiväliin. Tämä säätely taas perustuu hermosolusolupäätteessä olevan, aiemmin tuntemattoman glutamaattireseptorityypin aktivoitumiseen kehityksen tietyssä vaiheessa. Tähän saakka on oletettu, että hermoviestinnän tehostuminen johtuisi pääasiassa muutoksista vastaanottavan solun ominaisuuksissa.
Tutkijoiden mukaan nyt löydettyyn mekanismiin vaikuttamalla voidaan aiemmin hiljaisena olleet synapsit herättää, päinvastoin kuin on luultu. Tutkijat pystyivät myös osoittamaan, että tehostamalla tai heikentämällä lähettäjäsolun toimintaa voidaan vaikuttaa ympäröivän hermosolujoukon toimintaan laajemminkin.
Havainnot auttavat ymmärtämään miten aivojen kyky käsitellä informaatiota kasvaa kehityksen aikana. Lisäksi ne luovat pohjaa uudenlaisten lääkeaineiden kehittämiselle muun muassa varhaisiän epilepsian sekä mahdollisesti tiettyjen kehityksellisten häiriöiden korjaamiseen.
Lisätietoa: