Suomalaistutkimus kyseenalaistaa teorian verisuonten ja syövän kehittymiseen tarvittavista kantasoluista
25.4.2008
Helsingin ja Stanfordin yliopistoissa tehty tutkimus asettaa kyseenalaiseksi vallitsevan teorian, jonka mukaan verisuonten muodostuminen ja syövän kasvu olisivat riippuvaisia luuytimestä peräisin olevista verisuonen seinämien kantasoluista. Tutkimustulos julkaistiin kansainvälisessä PNAS-tiedelehdessä.
Tutkimusta johti dosentti Petri Salvén Helsingin yliopistosta, ja siihen osallistui myös arvostettu kantasolututkimuksen pioneeri, Dr. Irving Weissman Stanfordin yliopistosta. Salvénin mukaan tutkimustulos on erityisen mielenkiintoinen sen vuoksi, että se asettaa kyseenalaiseksi useiden maailman johtavissa tiedelehdissä julkaistujen tutkimusten tulokset, joiden pohjalta on tehty jo kliinisiin potilastutkimuksiin asti johtanutta lääkekehittelyä. Hän uskoo, että nyt julkaistut tulokset auttavat suuntaamaan tutkimusta lääkekehittelyn kannalta oikeisiin kohteisiin.
Verisuonten uudismuodostuksella (angiogeneesi) on ratkaiseva merkitys syöpäkasvainten kehittymisessä, ja angiogeneesin estäminen onkin yksi lupaavimmista uusiin syöpähoitoihin tähtäävistä tutkimusalueista. Aikaisempien tutkimusten perusteella on oletettu, että uusien verisuonten seinämien muodostumiseen tarvitaan luuytimessä syntyviä niin sanottuja VEGFR-2 -kantasoluja, jotka ovat verisuonen seinämien solujen (endoteelisolujen) esiasteita.
Suomalais-amerikkalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että VEGF-kasvutekijä sen enempää kuin syöpäsolutkaan eivät aiheuttaneet näiden kantasolujen siirtymistä luuytimestä verenkiertoon.
Angiogeneesin aikana runsaasti luuytimestä peräisin olevia muita soluja kyllä asettui verisuonen seinämän endoteelisolujen läheisyyteen, mutta ne eivät liittyneet osaksi seinämää. Tutkijat toteavat, ettei luuytimen kantasolujen erilaistuminen endoteelisoluiksi ylipäänsä ole tavallista aikuisessa elimistössä.