Migreenigeeni piileksii Suomessa
19.1.2007
Suomen genomikeskuksessa professori Aarno Palotien ryhmän tutkijat Mikko Kallela ja Maija Wessman ovat selvittäneet ensimmäisinä maailmassa, että kromosomi 4:ssä sijaitseva geenialue liittyy tavalliseen auralliseen migreenin. Havainnolla on suuri merkitys migreenipotilaita hoitaville lääkäreille, koska aiemmat löydökset ovat liittyneet migreenin harvinaisiin alaryhmiin.
- Löytämällämme 4q24-alueella sijaitsee useita kymmeniä geenejä, joista moni sopii toimintansa perusteella migreenille altistavaksi geeniksi. Olemme löytäneet yhdessä ryhmän tuoreimman jäsenen Verneri Anttilan kanssa myös uuden alueen kromosomi 17:stä, josta etsimme kandidaattigeenejä, Kallela toteaa.
Perimällä näyttääkin olevan suurempi merkitys aurallisessa kuin aurattomassa migreenissä. Noin puolet migreenitapauksista on perinnöllisiä.
Kallela ja Wessman uskovat, että migreenigeenien löytäminen on vain ajan kysymys. - Niitä löytyy varmasti monia. Löytämisen ongelma onkin nimenomaan siinä, että tavallista migreeniä aiheuttavia geenejä on useita. Yhtä yksittäistä ja ainoaa migreenigeeniä ei ole, Kallela toteaa.
Geenitutkimuksen avulla voidaan kehittää uusia lääkkeitä jo seuraavan viiden vuoden aikana. Geenit auttavat aluksi löytämään migreenin alaryhmiä, joissa nykylääkkeet toimivat optimaalisesti tai ryhmiä, joille tiettyä lääkettä ei kannata määrätä.
- Uudet lääkkeet voisivat olla tarkoitettu migreenin estoon, jolloin ei vain hoidettaisi jo alkanutta kohtausta. Genetiikka auttaa panostamaan oikeisiin mekanismeihin. Lääkkeiden vaikutusmekanismit voivat mahdollisesti liittyä serotoniini-, glutamaatti-, kalsium-, gaba- tai reniini/angiotensiini-mekanismeihin.