Kantasolusiirroilla tutkitaan tulehduksen merkitystä hermoston sairauksissa
6.4.2006
Professori Outi Hovatan koordinoima hanke tutkii tulehduksen merkitystä hermoston sairauksissa. Hanke on osa Suomen Akatemian Neurotieteiden tutkimusohjelma NEUROa. Hankkeessa selvitetään eläinkokeiden avulla, mikä on tulehduksen merkitys kudoksen siirrossa. Tutkimuksen perimmäinen tavoite on kehittää solunsiirtohoitoja vaikeiden hermoston sairauksien hoitoon.
Ihmisalkion kantasolut ovat monikykyisiä soluja, jotka voivat erilaistua elimistön kaikiksi solutyypeiksi. Ne jakaantuvat rajattomasti ja niitä pystytään viljelemään suuria määriä. Ihmisalkion kantasolulinjoja johdetaan hedelmöityshoidoissa käyttämättä jääneistä alkioista kuusi päivää koeputkihedelmöityksen jälkeen. Nämä solut ovat erinomainen lähde monien vaikeiden sairauksien solunsiirtohoidoissa.
- Käyttämällä sopivia viljelyolosuhteita voimme erilaistaa alkion kantasoluja ensin hermokudoksen esisoluiksi ja sitten hermokudoksen kaikiksi solutyypeiksi. Viljelyt tapahtuvat seerumittomassa liuoksessa, johon lisäämme asteittain tunnettuja hermokudoksen kasvutekijöitä. Kehitys tapahtuu asteittain noudattaen samaa järjestystä kuin normaalin alkiokehityksen aikana elimistössä, selostaa Hovatta tutkimusprosessia.
Hovatan johtamassa yhteistutkimushankkeessa tutkitaan hermosolujen toimintaa koe-eläinmalleissa eri sairauksissa kuten sydänlihaksen hapenpuutteessa, liikeratakovettumataudissa ja selkäydinvaurioissa. Hankkeessa tutkitaan, miten solut integroituvat kudoksiin ja mikä on tulehdusreaktion merkitys transplantaatiossa eli kudoksen siirrossa.
Hovatan lisäksi hankkeen muut vastuulliset tutkijat ovat professorit Jari Koistinaho ja Seppo Ylä-Herttuala A.I. Virtanen Instituutista, Kuopion yliopistosta. Outi Hovatta työskentelee Solu- ja kudosteknologiakeskus REGEAssa Tampereella.
Lisätietoja:
NEURO-ohjelman verkkosivut: www.aka.fi/neuro