Geenitieto on valtaa
28.2.2007
Mikä merkitys on geenejä, niiden mutaatioita ja perinnöllisiä sairauksia koskevalla tiedolla yhteiskunnassa? Mikä merkitys perimätiedolla on yksilölle itselleen? Miten tieto perimästä vaikuttaa yksilön elämän valintoihin? Tällaisia kysymyksiä sosiologi asettaa geenejä ja perinnöllisyyttä koskevalle tiedolle.
Sosiologi, VTM Elina Rantanen työskentelee tutkijana Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella lääketieteellisen genetiikan osastolla. Rantanen on mukana geenitestineuvontaa selvittävässä ja kehittävässä kansainvälisessä EuroGentest -hankkeessa, jonka yhteydessä hän tekee sosiologista väitöskirjaa.
- Voimakasta kehitysvaihetta elävä biolääketiede tarvitsee myös yhteiskuntatieteilijän kriittistä analyysiä. Filosofit ovat keskittyneet pohtimaan eettisiä kysymyksiä, sosiologina tutkin arkipäiväistyvän genomitutkimuksen ja geenitiedon vaikutusta yksilöiden elämään ja yhteiskuntaan. Vallankäytön tutkiminen on väitöskirjatyössäni tärkeää, Rantanen kertoo.
- Yhteiskuntatieteellisen analyysin avulla "biohypeä" voi myös tuoda lähemmäs reaalimaailmaa, hän pohtii.
Rantanen tutkii diskurssianalyysin avulla kansainvälisiä, pääasiassa eurooppalaisia ja amerikkalaisia ohjeita, joilla geenitestejä tekeviä ja perinnöllisyysneuvontaa antavia lääkäreitä pyritään ohjaamaan. Aineisto jakaantuu ammatillisten lääkäriorganisaatioiden tuottamiin, päätöksentekijöille suunnattuihin geenitestausta säänteleviin sekä potilasjärjestöjen tuottamiin ohjeisiin.
Aiheesta lisää >> UTU tutkimusuutinen