Bakteerien antibioottiresistenssi lisääntyy
20.11.2008
Bakteerien antibioottiresistenssi eli vastustuskyky antibiooteille on lisääntynyt kaikkialla maailmassa kuluneen parinkymmenen vuoden aikana eikä uusia ongelmaa ratkaisevia lääkkeitä ole pystyttä kehittämään.
Euroopan tautiviraston (ECDC) mukaan bakteerien lisääntyvä antibioottiresistenssi on yksi tärkeimmistä terveysuhkista Euroopassa. Ensimmäisillä Euroopan antibioottipäivillä haluttiin herättää kaikissa EU-maissa tietoisuus siitä, että antibiootit menettävät tehoaan, ja siksi niiden oikeaan käyttöön tulee kiinnittää huomiota.
Suomessa antibiootteja käytetään avohoidossa yhtä paljon kuin Euroopassa keskimäärin. Käyttö on kuitenkin vähentynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana. Euroopassa eniten antibiootteja käytetään Kreikassa, Ranskassa ja Italiassa. Pohjoismaista Islannissa käytetään asukasta kohden Suomea enemmän antibiootteja, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa hieman vähemmän.
Kansanterveyslaitos perusti vuonna 1991 bakteerien resistenssiä tutkivan yksikön. Se on ollut alusta asti mukana yhdessä Suomen kliinisen mikrobiologian laboratorioiden kanssa rakentamassa koko maan kattavaa FiRe-verkostoa (Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance). FiRe on koko maan kattava 25 kliinisen mikrobiologian laboratorion muodostama yhteistyöverkosto, joka seuraa bakteerien antibioottiresistenssiä. Verkoston toimintaa koordinoi Kansanterveyslaitoksen mikrobilääkelaboratorio.
Suomessa on vähemmän antibiooteille resistenttejä bakteereita kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin. Tärkein avohoidon ongelmabakteerimme on pneumokokki (Streptococcus pneumoniae), joka on tavallisin välikorvatulehduksen aiheuttaja. Lisäksi pneumokokki aiheuttaa poskiontelotulehduksia ja keuhkokuumeita.