Muita biomassan sovelluksia
Biomassasta voidaan jalostaa biopolttoaineen lisäksi myös monia muita hyödyllisiä kemikaaleja kuten väriaineita ja lääkkeitä. Biomassasta voidaan valmistaa myös esimerkiksi liimaa, painomustetta, rasvoja, ruosteenestoaineita ja parfyymeja. Sovellusmahdollisuudet lisääntyvät koko ajan.
Hienokemikaalit
Kemikaalien tuotanto uusiutuvista raaka-aineista kasvaa tasaisesti. Eurooppalaisen kemianteollisuuden mukaan noin 5 prosenttia kemiallisista tuotantoprosesseista on jo tällä hetkellä korvattu bioprosesseilla. Kemianteollisuuden eri sektorit tulevat siirtymään biotekniikan käyttäjiksi vaihtelevalla nopeudella. Siirtymisen uskotaan tapahtuvan ensin hienokemikaalien tuotannossa.
Biomassasta valmistetut kemikaalit yleistyvät
USA:n kemianteollisuus arvioi, että vuonna 2020 neljännes orgaanisista kemikaaleista tuotetaan uusiutuvista raaka-aineista, kun tällä hetkellä osuus on noin 5 prosenttia. Eurooppalaisissa visioissa arvio vuodelle 2025 on 30 prosenttia.
Kemikaalien tuotannossa voidaan hyödyntää myös geeniteknologiaa. Sen avulla pyritään tehostamaan kemikaalien tuotantoa kehittämällä entistä tehokkaampia entsyymejä biomassan hajotukseen ja mikrobeja, jotka tuottavat biomassoista saatavia tuotteita mahdollisimman puhtaasti ja tehokkaasti.
Soija – monien mahdollisuuksien ”taikapapu”
Moni tuntee soijapavun itämaisen ruoan mausteena tai kasvissyöjän proteiinipitoisena perusravintona. Nykypäivänä soija on yksi biotekniikan sovellusten merkittävin kasvi.
Soijapavusta peräisin olevia muoveja, polttoaineita, painomusteita ja kumin korvikkeita on kehitelty jo pitkään. Soijasta saadaan siis muutakin kuin kemikaaleja. Modernit muuntogeenitekniikat ovat tuoneet aivan uuden ulottuvuuden soijapavun teolliseen käyttöön. Kehitystyötä tehdään paljon USA:ssa, jossa muuntogeenitekniikat ovat laajemmassa käytössä.
Soijan proteiini- tai rasvakoostumusta osataan nyt muokata niin, että täysin uudentyyppiset sovellukset ovat mahdollisia. Esimerkiksi soijapohjaisen liiman käyttö oli ennen rajoitettua, sillä sen pitävyys petti kosteissa olosuhteissa. Kun tiettyjen soijaproteiinien rakenne muunnettiin, saatiin liimaan pitävyyttä ilman formaldehydipohjaisia sidosaineita.
Myös soijan muuntogeenitekniikalla aikaansaatuja muokattuja hiilihydraatteja voidaan käyttää monipuolisesti lisäämällä niihin edelleen esimerkiksi alkoholi-, amiini-, fosfori- tai rikkiryhmiä.
Markkinoilla on jo tähän teknologiaan perustuvia soijapohjaisia emulgointiaineita, ruosteenestoaineita ja parfyymejä. Alumiiniin ja magnesiumiin yhdistettynä soijasta saadaan valmistettua erilaisia rasvoja ja liukastusaineita.