Hyötyjä & haasteita
Biomassa on uusiutuva luonnonvara, jota voidaan hyödyntää niin sähkön ja lämmön tuotannossa kuin polttoaineena. Biomassan energiakäyttö on kasvussa muun muassa siksi, että fossiilisille polttoaineille on löydettävä korvaavia vaihtoehtoja. Niiden etsintään pakottavat sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi asetetut päästövähennystavoitteet että öljyvarojen ehtyminen. Nykyteknologian avulla biomassasta saadaan myös monia muita tuotteita, kuten väriaineita ja lääkkeitä. Jätteistäkin on tullut raaka-ainetta.
Biomassan käytön etuja:
Uusiutuvien raaka-aineiden käyttö uusiutumattomien sijasta
Mahdollisuus hyödyntää raaka-aineena kaikkea eloperäistä, myös jätteitä
Mahdollisuus täysin uusiin tuotteisiin ja prosesseihin
Ympäristöystävällisyys
Uudet mahdollisuudet maataloudelle
Haasteita:
Valmistus saattaa olla kallista
Tieto uusista menetelmistä etenee hitaasti
Edellyttää panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen
Uusien menetelmien kokonaisvaikutusten (ympäristö, eettiset kysymykset) selvittäminen on tärkeää, mutta haastavaa
- Tukipolitiikka vaikuttaa esimerkiksi biopolttoaineiden käytön yleistymiseen
Uusiutuvaa energiaa
Biomassaa on aina hyödynnetty energian tuotannossa esimerkiksi polttamalla puuta ja puuhaketta. Länsimaiden energiantuotannossa biomassan osuus on kuitenkin sittemmin kutistunut, Euroopassa vain kaksi prosenttia energiasta tuotetaan tällä hetkellä biomassasta.
Nyt uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä halutaan lisätä. Samalla bioenergiaa, esimerkiksi sähköä ja lämpöä, on alettu tuottaa myös aiemmin tähän tarkoitukseen käyttämättömistä uusiutuvista raaka-aineista, esimerkiksi peltokasveista.
Biomassasta saadaan apua myös liikenne-energian tuotantoon. Autoille soveltuvia biopolttoaineita on tuotettu muun muassa ylijäämäviinisadosta, metsäteollisuuden ylijäämistä ja elintarvikejätteistä.
Tehokas tapa hyödyntää raaka-ainetta
Biomassaa voidaan käsitellä mekaanisesti, kemiallisesti tai bioteknisesti.
Biomassa saadaan entistä tehokkaammin prosessoitavaan muotoon ”hajottamalla” se ainesosiksi. Näin biomassa
käy periaatteessa raaka-aineeksi lähes kokonaan. Jäteperunaa voidaan esimerkiksi hyödyntää ensin biohajoavan muovin tuotannossa ja käyttää ylijäämää vielä jonkin toisen tuotteen valmistamisessa.
Uuden käsittelytavan myötä raaka-aineeksi kelpaa nyt lähes kaikki eloperäinen aines.
Uusia tuotteita, prosesseja, materiaaleja
Teollisuuden eri haaroille biomassasta on hyötyä uusina tuotteina ja uudistettuina prosesseina. Kasviperäisistä raaka-aineista voidaan jo tuottaa esimerkiksi biopolttoainetta, biohajoavaa muovia, erilaisia kemikaaleja, liimaa ja vaikkapa parfyymia. Uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti. Kaikissa näissä hyödynnetään uutta bio- tai kemiantekniikkaa.
Eurooppalainen kemianteollisuus on arvioinut, että vuonna 2025 kolmannes kemikaaleista tuotetaan uusiutuvista raaka-aineista.
Ympäristöystävällisyyttä
Biohajoavat kertakäyttöastiat tehdään kasvijätteestä entsyymien tai hiivan avulla, ja ne voidaan hävittää kompostoimalla. Biohajoavaa muovia on kokeiltu myös kännykänkuoriin ja auton muoviosiin. Käytön uskotaan lisääntyvän ympäristösäädösten tiukentuessa.
Myös teollisuuden prosesseissa voidaan hyödyntää eläviä organismeja. Niiden avulla on voitu esimerkiksi kehittää kemianteollisuuden prosesseja ympäristöystävällisemmiksi.
Biopolttoaineet tarjoavat parhaimmillaan kestävän vaihtoehdon fossiiliselle energialle, mutta kehitystyötä on tehtävänä. Uusia energiakasveja etsitään ja jalostusprosesseja kehitetään monella eri taholla. Biomassan energiakäytön kokonaisympäristö-vaikutuksia selvitetään muun muassa VTT:llä, MTT:llä ja SYKEssä.
Mahdollisuuksia maataloudelle
Biomassan hyödyntäminen voi tuoda uudenlaisia tulonlähteitä maatalouden harjoittajille. Energiakasvien, kuten ruokohelven, tuotanto on yksi ansaintakeino, joskin tukipolitiikka vaikuttaa sen kilpailukykyisyyteen muihin tuotantomuotoihin verrattuna. Myös lääkkeiden tuotanto ja uudet biomateriaalit saattavat tuoda uudenlaista käyttöä peltobiomassalle.
Biomassan erityispiirteitä
"Biomassalla on kolme erityispiirrettä, jotka tekevät siitä erityisen kiinnostavan hyvinvoinnin lähteen.
Ensinnäkin biomassa resurssina jakautuu suhteellisen tasaisesti kaikkialle maapallolle, koska aurinkoenergia kohdistuu kahta kiertoliikettä tekevälle maapallolle tasaisemmin kuin mikään muu luonnonvara.
Toiseksi biomassa on jotain elollista eli se ylläpitää itse itseään ilman ihmisen erityistä työtä. Tähän ylläpitoon eli regeneraatioon sisältyy evoluution myötä karttunut ohjaustieto, DNA sekä ns. ekosysteemipalvelut.
Kolmanneksi biomassa korvaa fossiilista hiiltä ja torjuu siten ilmastonmuutosta sekä säästää uusiutumattomia luonnonvaroja. Biomassassa oleva hiili on stationaarisessa kierrossa. Maapallon suurin biomassa on valtamerten plankton."
Kohti biotaloutta -julkaisu (TEM) >>>
Tutkimusta tehdään aktiivisesti
Biomassan jalostusmenetelmiä ja uusia käyttötapoja tutkitaan uutterasti ympäri maailman. Suomi on kehitystyössä hyvissä asemissa. Uutta käytännönläheistä tietoa tuottavat esimerkiksi Tekesin ohjelmat BioRefine ja SymBio >>>
Suomen Akatemian Kestävä energia -tutkimusohjelmassa on tutkittu biobutanolin ja biokaasun jalostusta liikennepolttoaineiksi >>>
Biomassavarojen riittävyyttä on tutkittu esimerkiksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa >>>
ja VTT:llä >>>