Biopolttoaineet
Kiinnostus liikennekäyttöön soveltuviin biopolttoaineisiin on kasvanut voimakkaasti. EU:n tavoitteena on, että 10 prosenttia autojen käyttämästä polttoaineesta olisi valmistettu uusiutuvista raaka-aineista vuonna 2020. Suomessa tavoitteena on 20 prosentin osuus polttoaineiden jakelusta. Biomassasta voidaan valmistaa nestemäisiä biopolttoaineita myös esimerkiksi lämmityskäyttöön.
Liikenteen biopolttoaineita voidaan tuottaa monista eri biomassoista useilla eri teknologioilla ja konsepteilla.
Niin sanottuja ensimmäisen sukupolven liikenteen biopolttoaineita valmistetaan jo nyt maailmanlaajuisesti sokeri- ja tärkkelyspitoisista kasveista (bioetanoli) sekä öljypitoisista kasveista ja bioraaka-aineista (biodiesel).
Jatkossa valmistetaan yhä enemmän toisen sukupolven biopolttoaineita, pääasiassa biodieseliä ja bioetanolia, joiden
raaka-aineita ovat kasvi- ja puupohjainen selluloosa sekä jätteet. Ensimmäisen sukupolven polttoaineisiin verrattuna näillä poltoaineilla on monia etuja: esimerkiksi ne vähentävät tehokkaammin päästöjä eikä niiden valmistuksessa käytetä ruoaksi kelpaavia raaka-aineita.
Kehitteillä on yhä enemmän myös kolmannen sukupolven biopolttoaineita. Niitä valmistetaan täysin uusista raaka-aineista, kuten levistä ja mikrobeista. Mikrobeista saatavan polttoaineen arvioidaan olevan kuluttajien saatavilla muutaman vuoden kuluttua, levistä tuotettavan vuoteen 2020 mennessä.
Auto käyntiin kotimaisilla jätteillä
St1 on rakentanut vuodesta 2007 alkaen Suomeen etanolitehtaiden verkostoa, jonka tavoitteena on tuottaa vuonna 2020 jätteistä ja sivuvirroista noin 300 000 m3 etanolia liikennekäyttöön.
Lue lisää >>>
Käytännössä biopolttoaineiden käytön lisääminen tapahtuu siten, että bensiinin sekoitetaan yhä enemmän biopohjaisia alkoholeja (kuten etanoli ja butanoli) ja vastaavasti dieseliin biomassoista jalostettua biodieseliä.
Suomessa 95-oktaanisen bensiinin etanolipitoisuutta lisättiin vuoden 2011 alussa. E10-bensiinin bioetanolimäärä voi olla enintään 10 tilavuusprosenttia. Aikaisemmin 95-oktaaninen bensiini sisälsi enintään 5 tilavuusprosenttia bioetanolia. Jatkossa biopolttoaineosuus ajoneuvojen tankeissa kasvaa entisestään.
Biopolttoaineita on alettu käyttää nyt myös lentoliikenteessä. Lentopolttoainetta voidaan valmistaa joustavasti eri kasviöljyistä ja jätepohjaisista raaka-aineista. Myös laivaliikenteessä on alettu testata sataprosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista valmistettua biodieseliä. Lue lisää >>>
Monipuolinen biokaasu
Myös biokaasu on potentiaalinen polttoaine korvaamaan fossiilisen bensiinin ja dieselin käyttöä liikenteessä. Biokaasua voidaan käyttää biokaasuajoneuvoissa rinnakkaisena polttoaineena perinteiselle bensiinille ja dieselille. Tällöin puhutaan hybridiajoneuvoista.
Biokaasu on eloperäisen aineksen hapettomassa hajoamisessa syntyvää uusiutuvaa energiaa, joka on koostumukseltaan hyvin samankaltaista kuin fossiilinen maakaasu.
Biokaasua voidaan käyttää myös lämmön ja sähkön tuottamiseen sekä kotitalouksissa kaasuna. Lue lisää >>>
Biomassan jalostus polttoaineiksi etenee vauhdilla
Energia-, metsä, kemian-, elintarvike- ja lääketeollisuus hakevat uusia biotalouden liiketoimintamahdollisuuksia Tekesin BioRefine- ja SymBio-ohjelmissa.
Biopolttoaineiden osalta uusia innovaatioita ovat biojalostamot. Kehitystyö etenee kovaa vauhtia mm. Metsäklusteri Oy:n vuonna 2009 käynnistämässä Tulevaisuuden biojalostamo (FuBio) -tutkimusohjelmassa.
Käynnissä on myös aivan uudenlaista tutkimusta. Esimerkiksi Turun yliopiston SolarPropane-projektissa kehitetään moottoreihin soveltuvia hiilipohjaisia biopolttoaineita. Ideana on käyttää hyväksi syanobakteereja eli sinileviä. Ne ovat yhteyttäviä mikro-organismeja, jotka muokataan tuottamaan kaasumaista polttoainetta auringonvalon avulla. Syanobakteerien kykyä tuottaa vetyä on jo jonkin aikaa tutkittu biopolttoaineiden tuotannossa, mutta hiilipohjaisten aurinkopolttoaineiden tuotanto on aivan uutta. Tutkimuksessa on mukana myös yrityksiä.
Lue lisääBioRefine, SymBio, FuBio (engl.)
Tiedote: Suuri kiinnostus biomassan jalostukseen näkyy Tekesin BioRefine-ohjelmassa
EU asetti biopolttoaineille kestävyysjärjestelmät
EU on asettanut tavoitteekseen, että vähintään 10 prosenttia liikenteen energiasta saadaan uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2020 mennessä. Kun tämän tavoitteen saavuttamiseksi käytetään biopolttoaineita, niiden on täytettävä joukko kestävyyskriteerejä. Tämä tarkoittaa, ettei biopolttoaineita voida tuottaa alueilla, joiden luonto on hyvin monimuotoinen, kuten suojelualueilla, eikä alueilla, joihin varastoituu suuri määrä hiiltä, kuten metsä- ja suomailla.
EU:ssa myydyn – sekä paikallisesti tuotetun että tuodun – biopolttoaineen on täytettävä kestävyyskriteerit, jotta sille voitaisiin myöntää julkista tukea tai se voitaisiin ottaa huomioon uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden täyttymistä laskettaessa.
Lue lisää:
EU:n järjestelmä >>>
Liikennepolttoaineiden kestävyysarviointi
(VTT, engl.) >>>