Bioenergia
Bioenergia on erilaisista biomassoista saatavaa energiaa. Biomassa on tällä hetkellä maailman neljänneksi tärkein energianlähde, 14 prosenttia maapallon energiasta saadaan biomassasta. Sen käyttö on yleisintä kehitysmaissa, joiden energiasta keskimäärin kolmasosa saadaan puuta ja lantaa polttamalla. Biomassan energiakäyttöä halutaan voimakkaasti lisätä.
Euroopan energiantuotannossa biomassan osuus on vain kaksi prosenttia. Muutamissa maissa, esimerkiksi Itävallassa, Ruotsissa ja Suomessa, käyttö on kuitenkin selvästi yleisempää. Kaikesta Suomessa käytettävästä energiasta lähes viidennes tuotetaan biomassasta.
Suomi on johtava bioenergiamaa
Neljännes koko Suomen energian kulutuksesta saadaan uusiutuvista energialähteistä. Sähköntuotannosta niiden osuus on yli neljännes.
Biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on Suomessa teollisuusmaiden korkein. Puulla on keskeinen merkitys: puun ja puunjalostusteollisuudessa syntyvien puupohjaisten jäteliemien osuus on yli 97 prosenttia bioenergian koko tuotannosta.
Biomassasta saadaan energiaa sellutehtaille, kaukolämpöä lähialueelle sekä sähköä valtakunnanverkkoon. Energia tuotetaan pääasiassa polttamalla.
Suomessa on tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä edelleen merkittävästi.
Biomassasta saadaan energiaa
polttamalla
antamalla biomassan käydä hapettomassa tilassa, jolloin syntyy biokaasua
valmistamalla biomassasta etanolia, joka voi korvata bensiinin
Kuva: Käytetäänkö bioenergian tuotannossa apuna bioteknologiaa?
Biomassaa polttaessa tai biokaasua tuotettaessa ei hyödynnetä bioteknologiaa, vaikka tarkempi tuntemus solutason biologiasta voi olla niissäkin hyödyksi.
Etanolin valmistaminen sen sijaan ei onnistuisi ilman biomassan bioteknistä muokkausta. Etanoli kiinnostaa erityisesti liikennepolttoaineena.
Lue lisää: Biopolttoaineet
Peltoenergiaa
Uusia energiaraaka-aineita on haettu muun muassa peltokasveista. Peltobiomassasta voidaan valmistaa kasvilajista riippuen joko kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita.
Kiinteiksi polttoaineiksi soveltuvat esimerkiksi olki, viljanjyvät ja energiaheinät, kuten ruokohelpi ja järviruoko.
Nestemäiset biopolttoaineet ovat joko alkoholi- tai kasviöljypohjaisia. Alkoholipohjaisia polttoaineita, esimerkiksi bioetanolia, saadaan sokeri- ja tärkkelyspitoisista kasveista, kuten sokerijuurikkaasta ja ohrasta. Biodieseliksi kutsuttuja kasviöljypohjaisia polttonesteitä, kuten rypsiöljyä, saadaan puolestaan öljykasveista.
Ruokohelpi lämmön lähteenä
Ruokohelpi on Suomessa luonnonvaraisenakin esiintyvä monivuotinen heinäkasvi. Sen viljely aloitettiin vasta 1990-luvulla. Vuonna 2010 tuotantoala Suomessa oli noin 17 000 hehtaaria.
Ruokohelpi soveltuu poltettavaksi, kun se sekoitetaan turpeeseen, hakkeeseen tai kuoren ja purun seokseen. Ruokohelpi voi olla tulevaisuudessa myös biodieselin raaka-aine.
Mahdolliseksi ruokohelven viljelyalaksi koko Suomessa on arvioitu 200 000-300 000 hehtaaria eli noin 10 % peltoalasta.MTT:n Ruokohelvestä energiaa -sivut:
Kuva: Mikko Aalto/MTT
Bioenergiaksi lasketaan myös biokaasu, jota syntyy kaatopaikoilla, jätevedenpuhdistamoissa ja maataloudessa eloperäisen jätteen hajotessa. Periaatteessa kaikesta eloperäisestä materiaalista voidaan valmistaa biokaasua erityisen biokaasureaktorin avulla. Tuotteena saadaan metaanikaasua.
Biokaasua voidaan käyttää sekä sähkön että lämmön tuottamiseen.
Bioenergian etuja ja haittoja
Etuja:
uusiutuva luonnonvara
raaka-aineen edullisuus
mahdollisuus hyödyntää jätteitä
- mahdollisuus hyödyntää kotimaisia raaka-aineita
- alhainen rikki- ja typpipitoisuus
hiilitasapainon pysyminen muuttumattomana: hiiltä ei vapaudu ilmakehään sen enempää kuin puun lahotessa vapautuisi
varastointikelpoisuus
Haittoja:huono saatavuus: kaikkia materiaaleja ei ole saatavilla ympäri vuoden
jätteissä vaikea kerättävyys
korkeat energiantuotantokustannukset useissa sovelluksissa
hiukkaspäästöt
Lue lisää