Bioenergia
Biomassa on tällä hetkellä maailman neljänneksi tärkein energianlähde, 14 prosenttia maapallon energiasta saadaan biomassasta. Käyttö on yleisintä kehitysmaissa, joiden energiasta keskimäärin kolmasosa saadaan puuta ja lantaa polttamalla. Biomassan käyttöä energianlähteenä halutaan voimakkaasti lisätä.
Euroopan energiantuotannossa biomassan osuus on vain kaksi prosenttia. Muutamissa maissa käyttö on selvästi yleisempää, esimerkiksi Itävallassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kaikesta Suomessa käyttämästämme energiasta lähes viidennes tuotetaan biomassasta.
Suomi on johtava bioenergiamaa
Biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on Suomessa teollisuusmaiden korkein. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian käyttö kasvaisi Suomessa edelleen merkittävästi, jopa kolmanneksella.
Biomassasta saadaan Suomessa energiaa pääosin polttamalla. Biomassasta syntyy puuenergiaa sellutehtaille, kaukolämpöä lähialueelle sekä sähköä valtakunnanverkkoon. Käytetty biomassa on pääosin metsäteollisuuden puupitoista jätelientä ja raaka-ainepuun kuorinnassa syntyvää jätettä.
Biomassasta saadaan energiaa pääosin
polttamalla
antamalla biomassan käydä hapettomassa tilassa, jolloin syntyy biokaasua
valmistamalla biomassasta etanolia, joka voi korvata bensiinin käytön
Kuva: Käytetäänkö bioenergiassa apuna bioteknologiaa?
Biomassaa polttaessa tai biokaasun syntymisessä ei hyödynnetä bioteknologiaa, vaikka tarkempi tuntemus solutason biologiasta voi hyödyttää myös näitä energiamuotoja.
Etanolin valmistaminen sen sijaan ei onnistuisi ilman biomassan bioteknistä muokkausta. Sen käyttö kiinnostaa erityisesti liikennekäytössä.
Lue lisää: Biopolttoaineet
Uusia, pääosin poltettavia, energiakasveja on haettu muun muassa peltokasveista. Esimerkiksi ruokohelven viljely on kasvanut viime vuosina moninkertaiseksi, vuonna 2005 viljelyala Suomessa oli jo noin 9000 hehtaaria. Ruokohelven potentiaaliseksi käyttötarpeeksi Suomessa on arvioitu jopa yli 200 000 hehtaaria.
Ruokohelpi lämmön lähteenä
Ruokohelpi on monivuotinen, aiemmin rehuna käytetty heinäkasvi, jota nykyään viljellään yhä enemmän energiakäyttöön. Ruokohelpi soveltuu poltettavaksi sekoitettuna turpeeseen, hakkeeseen tai kuoren ja purun seokseen. Ruokohelpi voi olla tulevaisuudessa myös biodieselin raaka-aine.
MTT:n Ruokohelvestä energiaa-sivut:
Kuva: Mikko Aalto/MTT
Bioenergiaksi lasketaan myös biokaasu, jota syntyy kaatopaikoilla, jätevedenpuhdistamoissa ja maataloudessa eloperäisen jätteen hajotessa. Periaatteessa kaikesta eloperäisestä materiaalista voidaan valmistaa biokaasua erityisen biokaasureaktorin avulla. Tuotteena saadaan metaanikaasua. Biokaasun tuottamista talousjätteistä kaatopaikoilla sekä suurten sikaloiden ja navettojen yhteydessä on tutkittu paljon.
Biokaasua voidaan käyttää sekä sähkön että lämmön tuottamiseen. Suomessa on kokeiltu biokaasun valmistusta vain pienessä mittakaavassa.
Bioenergian etuja ja haittoja
Etuja:
uusiutuva luonnonvara
raaka-aineen edullisuus
jätteiden hyödyntämismahdollisuus
raaka-aineen kotimaisuus
alhainen rikki- ja typpipitoisuus
hiilitasapainon pysyminen muuttumattomana: hiiltä ei vapaudu ilmakehään sen enempää kuin puun lahotessa vapautuisi
varastointikelpoisuus
Haittoja:huono saatavuus: kaikkia materiaaleja ei ole saatavilla ympäri vuoden
jätteissä vaikea kerättävyys
korkeat energiantuotantokustannukset useissa sovelluksissa
hiukkaspäästöt
Lue lisää >Bioenergia Suomessa (FINBIO) www.finbioenergy.fi