Bioteknologia.info

  

Uusien innovaatioiden tulevaisuuden kehittymistä on aina vaikea ennustaa. Bioteknologiassa työtä tehdään elävillä organismeilla, jotka koostuvat tuhansista geeneistä ja molekyyleistä sekä näiden välisistä vuorovaikutuksista.

Hyvän käsityksen bioteknologian vaikeasta ennustettavuudesta saa, kun muistaa että tänään puhuttava geeninsiirrot mahdollistava teknologia on vasta alle 30-vuotias.

Pyysimme projektin lehdessä vuonna 2004 alan suomalaisia huippututkijoita hieman irrottelemaan ja miettimään, mitä bioteknologia voisi tulevaisuudessa merkitä tavallisessa arkipäivässä.  Ohessa asiantuntijoiden vastaukset kysymyksiimme.

Professori Eva-Mari Aro
Biologian laitos/Kasvifysiologia ja molekyylibiologia
Turun yliopisto

1. Kymmenen vuoden päästä bioteknologia näkyy tavallisen ihmisen elämässä parempana elämänlaatuna ja tehokkaampana terveydenhoitona. Lääkkeet ovat vaikutuksiltaan spesifimpiä ja tehokkaampia. Lääkeaineiden ja muiden hyödyllisten yhdisteiden tuotto kasveissa yleistyy. Kasvit ovat myös ravintopitoisempia.

Myöhemmin kuvaan tulee myös puhtaampi ympäristö: myrkyllisten kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden määrää voidaan vähentää ja saastunutta maata puhdistaa biotekniikan menetelmin. Myös energian tuotanto tapahtuu 25-50 vuoden kuluttua pääasiassa biotekniikan keinoin, joko vedyn tuoton tai keinotekoisen yhteyttämisen avulla.

2. Suurimmat mahdollisuudet näen terveydenhoidossa, energiantuotannossa ja ruuan ravintoarvon parantamisessa.

3. En näe suuria uhkakuvia. Mitä tahansa menetelmää voidaan toki käyttää väärin, joten lainsäädännön ja valvonnan on kehityttävä käsi kädessä menetelmien kehittymisen ja käyttöönoton kanssa.

4. Pidän ”kultaista riisiä” tutkijoiden suurena saavutuksena. Valitettavasti kansalaisvastustus ja byrokratia ovat viivästyttäneet sen käyttöönottoa.

Professori (emeritus) Ossi V. Lindqvist
Soveltavan biotekniikan instituutti
Kuopion yliopisto

1. Biotekniikkaa tunkeutuu menetelmänä perinteisillekin teollisen tuotannon sektoreille. Esimerkiksi aineiden kierrätys ja jopa metalliteollisuus ottavat bioteknisiä menetelmiä käyttöön. Saamme varmasti aivan myös uudenlaisia tuotteita, joita nyt ei pysty edes ennustamaan.

 2. Käyttömahdollisuuksia on niin laajalti, että ala synnyttänee Suomessa paljon pieniä ja keskisuuria tutkimusintensiivisiä yrityksiä. Ala vaatii nopeasti kehittyvänä yritysten johtamiselta paljon – hyväkin tuote voi vanheta nopeasti, kun uutta keksitään.

3. Jos uhkia on, ne ovat enemminkin epäsuoria. Esimerkiksi yksilöllisesti räätälöidyt lääkkeet – periaatteessa hyvä asia – nostavat terveydenhuollon kustannuskysymykset ja priorisoinnin aivan uuteen valoon.  Kaupallisena uhkana näen koko Euroopalle, että se jää kehityksestä muusta maailmasta jälkeen.

4.  Bioteknologia liitetään useimmiten DNA-teknologiaan, mutta mielestäni paljon mielenkiintoisempia ovat solun proteiineihin, erityisesti entsyymeihin ja niiden käyttöön liittyvät kehitysnäkymät. Nehän solussa kaiken työn tekevät!  Yksittäistä innovaatiota on vaikea nimetä näin monipuolisessa kentässä.

 

Professori Taina Pihlajaniemi
Biokemian ja molekyylibiologian laitos
Oulun yliopisto

1. Vaikutukset näkyvät laajalti muun muassa terveydenhuollossa, elintarvikkeissa ja yksityis-kohtaisempana esimerkkinä DNA-diagnostiikan käytössä rikosten selvittämisessä. Kaikissa näissä on nyt jo biotekniikalla käytännön tason vaikutuksia, jotka siis laajenevat edelleen.

Terveydenhuollossa 10 vuoden visioon kuuluvat yksilön geneettisten ominaisuuksien perusteella räätälöidyt yksilölliset lääkkeet, ensimmäiset elinten uudistamiseen liittyvat hoidot ja tautidiagnostiikan täsmentyminen. 25 päästä on otettu merkittäviä edistysaskeleita syövän hallinnassa ja elinten uudistamista käytetään yhä useammissa kudoksissa.

50 vuoden päästä meillä on huikeasti tarkentunut näkemys solujen, solukkojen ja kokonaisten organismien toiminnoista molekulaarisella tasolla. Silloin voidaan mallintaa esimerkiksi lääkkeiden vaikutuksia organismin tasolla ja ennustaa niiden mahdollisia sivuvaikutuksia tai eri lääkkeiden yhteisvaikutuksia.

2. Oikein käytettynä en näe bioteknologiassa uhkia. Toivottavasti ihminen on niin viisas, että ymmärtää sielu säilyvän mysteerinä kaikesta sofistikoidusta molekyylitason tiedosta huolimatta.

3. Uusia mahdollisuuksia nousee bio- ja tietoteknologiaa yhdistävistä projekteista. Saamme esimerkiksi molekyylien havaitsemiseen parempia
tekniikoita.

4. Näin monipuolisella alalla on vaikeaa nimetä yksittäistä innovaatiota.

 

Professori Martin Romantschuk
Ympäristöekologian laitos, Helsingin yliopisto

1. Kymmenen vuoden kuluttua biojätteiden ympäristöhaitat on saatu hallintaan ja biojätteestä voidaan tehdä energiaa. Myös jätevesien käsittely on entistä tehokkaampaa. Molempien prosessien etenemistä voidaan seurata DNA-siruteknologian avulla. Neljännesvuosisadan kuluttua biologisesti hajoavat pakkausmateriaalit ovat yleisiä, ja maaperän puhdistamisessa voidaan käyttää ”design-mikrobeja”. Biologiseen vasteeseen perustuvat mittaustekniikat korvaavat tai täydentävät fysiikkaan ja kemiaan perustuvia menetelmiä.

2. Puhdas vesi on maailmalla harvinaista. Tekopohjaveden valmistamisessa bioteknologialla on merkittävä osuus.

3. Ympäristöpuolen sovelluksissa suurin uhka on, että niiden käyttö mielletään liian kalliiksi eikä ympäristöä säästäviä sovelluksia otetakaan käyttöön.

4. DNA-siruteknologiaan perustuvat mikrobiston pikamääritysmenetelmät, joilla saadaan selville näytteessä olevat eri lajit. Sitä voidaan vielä täydentää tietyntyyppisellä PCR-menetelmällä, jolla saadaan selville myös lajien määrälliset suhteet.

 

Johtaja Mart Saarma
Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto

 1. Kymmenen – kahdenkymmenenviiden vuoden kuluttua meillä on jo huomattavan paljon täsmälääkkeitä ja uudenlaisia rokotteita. Torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttö on vähentynyt GM-kasvien käyttöönoton myötä. Ymmärrämme aivojen toimintaa ja pystymme hoitamaan sekä psykiatrisia että neurodegeneratiivisia sairauksia. Meillä on bioteknisiä ratkaisuja energiaongelman ratkaisemiseksi, ja käytetyin energianlähde lienee vety.

Oletan, että viidenkymmenen vuoden päästä fysiikka on kokonaan mullistanut käsityksemme maailman-kaikkeudesta, joten ennustaminen niin pitkälle on mahdotonta.

2. Lääkekehityksessä, joka perustuu sairauksien mekanismin tuntemiseen. Esimerkiksi aivojen toiminnan tutkimuksessa tapahtunee lukuisia läpimurtoja seuraavan 10-15 vuoden aikana. Myös nanobiotekniikka ja biomateriaalien tutkimus etenevät vauhdilla.

3. Bioteknologian tietotaitoa voidaan tietysti käyttää väärin bioaseiden valmistamiseen. Toivon ettei näin tapahdu.

4. Mielestäni kaikki RNA-teknologioihin, erityisesti RNAi-teknologiaan liittyvät sovellukset ovat juuri nyt erittäin mielenkiintoisia. Samoin proteomiikka ja koko systeemibiologia.

 

Tutkimusprofessori Matti Sarvas
Kansanterveyslaitos, Biotekniikan neuvottelukunnan puheenjohtaja 

1. Saamme lisää biotekniikan avulla tuotettuja arkipäiväisiä tuotteita. Kaupan hyllyltä löytyy 25 vuoden päästä muuntogeenisiä elintarvikkeita, jotka ovat laadukkaampia, ravinteikkaampia ja kuluttajille mieluisia. Myös nuhakuumeen tapaisiin arkipäiväisiin infektioihin on olemassa lääkkeitä. Biotekniikan historia on opettanut, että niin kauas kuin 50 vuoden päähän ei kannata ennustaa.

2. Eniten odotan terveyteen liittyviä sovelluksia. Biotekniikka tarjoaa uusia lääkkeitä, hoitomuotoja ja entistä täsmällisempää diagnosointia.

3. Biotekniikka on oikein käytettynä varsin turvallista. Suurin uhka olisikin, että nopean kehityksen myötä joskus tai jossain turvatoimien ja kontrollien kohdalla lipsuttaisiin.

4. Seuraan erityisellä mielenkiinnolla rokotekehitystä. Geeni- ja biotekniikan avulla voimme olla uudella tavalla mikrobeja ovelampia. Pystymme kehittämään rokotteita sellaisiinkin tauteihin, jonka aiheuttajat osaavat piiloutua immuunipuolustukseltamme.