Suomalainen bioteollisuus
Alan liiketoiminta
Suomessa on vajaat 150 bioalan yritystä, joista noin 70 prosenttia on bioteknologiaa tai siihen läheisesti liittyviä tekniikoita hyödyntäviä yrityksiä. Muut ovat toimintaa tukevia yrityksiä, pääasiassa alihankinta- tai konsulttiyrityksiä. Valtaosalla yrityksistä on omaa tutkimustoimintaa tai ne tekevät tutkimusta alihankintana muille. Kaupallista tai tutkimukseen tarvittavaa tuotantoa on noin kolmasosalla.
Määrällisesti noin neljäsosa bioalan yrityksistä on lääkekehityssektorilla. Saman verran yrityksiä toimii diagnostiikan parissa. Biomateriaali-, elintarvike-, rehu- sekä entsyymisektoreille kuuluu kuhunkin noin 10 prosenttia kaikista yrityksistä. Bioinformatiikkayrityksiä on noin viisi prosenttia ja ympäristösovelluksiin keskittyviä yrityksiä alle viisi prosenttia.
Teolliset entsyymit
Suomessa kehitetään uusia innovaatioita kemianteollisuuden prosessien korvaamiseksi bioteknisillä prosesseilla. Näitä ovat entsyymien tuotanto ja niiden soveltaminen puunjalostus-, rehu- ja tekstiiliteollisuudessa, elintarvike- ja panimoteollisuuden biotekniset tuotantojärjestelmät sekä bioprosessien suunnittelu. Suomi on yksi maailman johtavista teollisten entsyymien valmistajista.
Genencor International, maailman toiseksi suurin teollisten entsyymien valmistaja, oli alun perin elintarvikeyritys Cultorin (entinen Suomen Sokeri) perustuma yhteisyritys. Tanskalaisen elintarvikeyritys Daniscon omistukseen siirtyneellä Genencorilla on tuotantolaitokset Hangossa ja Jämsänkoskella.
Alkossa tutkittiin ja kehitettiin vuosikymmenten ajan bioteknisiä sovelluksia. Esimerkkinä näiden ponnistusten tuloksista on Altialle osaksi kuuluva Roal, joka on merkittävä teollisten entsyyminen tuottaja. Roalin tuotantolaitokset sijaitsevat Rajamäellä.
Myös suomalainen panimo-osaaminen on korkealla tasolla. Altia-konserniin kuuluva Koskenkorvan tehdas sekä yksityinen Shaman Spirits tuottavat juomakelpoista etanolia ohrasta ja vastaavasti perunasta. Altia tuottaa myös teknistä etanolia bioteknisesti ohrasta. Osasta entsymaattisesti hajotettua ohraa tehdään etanolin ohella myös tärkkelystuotteita elintarviketeollisuudelle ja rehuraaka-aineeksi.
Suomessa on joukko elintarvikeyrityksiä, jotka valmistavat luonnonkannoilla perinteisiä maitopohjaisia fermentaatiotuotteita kuten juustoja, jogurtteja ja piimää. Suomesta löytyy osaamista maitohappo- ja bifidobakteerien massatuottamisesta ja tarvittavista jälkikäsittelymenetelmistä.
Terveydenhuolto
Lääketeollisuus on taloudellisesti merkittävin bioteknologian sovellusalue. Arvioidaan, että vuoteen 2010 mennessä merkittävä osa EU:ssa ja Yhdysvalloissa hyväksyttävistä lääkemolekyyleistä on bioteknisesti tuotettuja. Suomessa lääketeollisuus on suhteellisen pientä, eivätkä suomalaiset lääkeyhtiöt vielä toistaiseksi valmista lääkkeitä bioteknisesti.
Suomalaisissa lääkekehitysyrityksissä kehitetään parhaillaan bioteknisesti valmistettavia lääkkeitä, jotka ovat joko kemiallisia molekyylejä, kuten antibioottijohdannaisia, tai biologisia molekyylejä. Suomessa löytyy runsaasti osaamista näihin molekyyleihin liittyvästä tuotantokantojen kehittämisestä ja pienen mittakaavan tuotannosta. Tällä sektorilla toimivia yrityksiä ovat esimerkiksi Galilaeus ja Ipsat Therapies. Lisäksi Suomessa kehitetään ja tuotetaan vektoreita ja viruksia terapeuttisiin tarkoituksiin. Tästä esimerkkinä FIT Biotechin DNA-rokotteet ja Ark Therapeuticsin vektorit.
Diagnostiikkaosaaminen on Suomessa vahvaa, ja maassa on yrityksiä, joissa tuotetaan molekyylejä bioteknisesti. Suomessa toimii lisäksi runsaasti erilaisia diagnostiikkaan ja terveyteen liittyviä analyysipalveluja ja -menetelmiä sekä menetelmän kehitystä tarjoavia yrityksiä sekä ohjelmisto- ja mittauslaitekehittäjiä.
Maatalous ja kasvibiotekniikka
Suomessa kasvigeenitekniikan hyödyntäminen on melko vähäistä. Lähitulevaisuudessa muuntogeenisiä kasveja kasvatetaan lähinnä suljetussa tilassa. Pääasiassa lääkemolekyylien tuottoon tarkoitettuja kasvisolu- ja kasvisysteemejä kehitetään VTT:llä.
Kemira-konserniin kuuluva Verdera valmistaa bioteknisesti tuotteita kasvien tautien torjuntaan sekä kiinteä alusta- että nestekasvatuksissa.
Muita sovelluskohteita
Jäteveden puhdistus on merkittävä bioprosessitekninen sovellusalue. Myös ympäristövirologian alalla on yrityksenalkuja Suomessa. Mielenkiintoisen kasvumahdollisuuden kotimaassa tarjoavat myös ns. perinteiset teollisuudenalat, kuten metsä- ja kemianteollisuus.
Mitkä ovat johtavia bioteknologian alan yhtiöitä ja millä yrityksillä on lupaavat tulevaisuudennäkymät?
Kaupallisesti menestyneintä biotekniikan sovellusaluetta on teollisten entsyymien valmistus, joiden osalta Suomessa on maailman suurimpien valmistajien tehtaita. Tämä kuten muukin bioprosessitekniikan ja perinteisen biotekniikan hyödyntäminen on osa vakiintunutta liiketoimintaa ja yritykset luokitellaan tuotteidensa mukaisesti esim. kemian- tai elintarviketeollisuuteen.
Suomessa on pitkät perinteet myös lääketeollisuudessa, jonka yhteys biotekniikkaan vahvistuu koko ajan. Myös diagnostiikkateollisuus on ollut pitkään kiinteä osa suomalaista terveydenhuoltosektoria.
Modernia biotekniikkaa hyödyntävät yritykset ovat syntyneet 1990-luvun lopun jälkeen. Siitä joukosta löytyy mielenkiintoisia lääkekehitys-, diagnostiikka- ja biomateriaaliyrityksiä. Kasvi- ja ympäristöbiotekniikkaa soveltavia yrityksiä on vähemmän. Sovellusalueesta riippuen tuotekehitysajat ovat pitkiä, mutta vähitellen myös tulosta alkaa tulla.
Lupaavin tulevaisuus on niillä yrityksillä, joilla on monipuolinen hankesalkku. Niillä on yhteistyökumppaneina suurempia yrityksiä ja kasvu suunniteltu. Näillä eväillä rahoittajat kiinnostuvat, toiminta jatkuu ja vuosien panostus tutkimukseen tuottaa hyviä, menestyviä tuotteita.
Saara Hassinen, toimitusjohtaja
Suomen Bioteollisuus ry
Suomen Bioteollisuus FIB
FIB on suomalaisen biotekniikkateollisuuden toimialajärjestö. Toiminnassa on mukana noin 60 yritystä kaikilta sovellusalueilta.
Lue lisää >>> www.finbio.net