Ilmasto lämpenee – miten käy monimuotoisuuden?
Ilmastonmuutoksesta on tulossa uusi uhka monimuotoisuudelle muun muassa siksi, sillä eliöiden kyky sopeutua nopeasti tapahtuviin suuriin muutoksiin on rajallinen.
Maapallon lämpötilan nousu on kiihtynyt 1990-luvulta lähtien, ja ennusteiden mukaan se kiihtyy edelleen.
Ilmasto lämpenee kaikkialla, mutta erityisen nopeaa lämpeneminen on arktisilla alueilla.
Maapallon keskilämpötilan ennustetaan nousevan useilla asteilla.
Ilmastonmuutos Suomessa
- keskilämpötila nousee lähivuosikymmeninä noin 0,4+-0,1 astetta kymmentä vuotta kohti
- talvilämpötilat kohoavat ja talvi lyhenee koko maassa
- korkeiden lämpötilojen todennäköisyys kasvaa huomattavasti
- sademäärät kasvavat: talvisateet voimistuvat eniten, mutta kesäsateet ovat jatkossakin talvisateita runsaampia
- rankkasateet voimistuvat kaikkina vuodenaikoina,
- lumipeite vähenee etenkin alku- ja lopputalvesta.
Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos, ”Uutta ilmastonmuutostietoa Suomesta” -esitelmä 2008
Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan merkittävästi ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeisiin ja lajien levinneisyysalueisiin.
Lajien selviytyminen saattaa riippua siitä, kykenevätkö ne siirtymään uusille alueille samassa tahdissa kuin niiden elinympäristöt siirtyvät. Erityisesti monet arktiset lajit ovat vaikeuksissa, sillä niiden elinympäristöt saattavat kadota kokonaan.
Ilmaston muuttuminen vaikuttaa myös maa- ja metsätalouden edellytyksiin. Vaikutukset ovat sekä suoria, kuten lämpö- ja vesitalouden muuttuminen, että epäsuoria, kuten kasvitautien ja tuhoeläinten leviäminen.
Geologiset aineistot menneiltä aikakausilta osoittavat, että maapallon keskilämpötilan kohotessa muutokset ovat olleet suurimpia pohjoisilla alueilla.
Enemmän ilmastonmuutoksesta:
Juha Pekka Lunkka, 2008. Maapallon ilmastohistoria. Kasvihuoneista jääkausiin. >>>
Heikki Nevanlinna (toim.), 2008. Muutamme ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden katsaus ilmastonmuutokseen. Karttakeskus. >>>
Pasi Toiviainen, 2007. Ilmastonmuutos. Nyt. - Muistiinpanoja maailmanlopusta. >>>
Ilmatieteen laitoksen ilmastonmuutossivut >>>
Lisää linkkejä >>>
Ilmastonmuutosta on hillittävä – ja siihen on sopeuduttava
Biodiversiteetin ja geenivarojen suojelemiseksi on tärkeää vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä mahdollisimman nopeasti. Päästöjen määrän kehittymisestä riippuu, kuinka suuri muutos ilmastossa ja luonnossa lopulta tapahtuu.
Vaikka päästöjä onnistuttaisiin vähentämään, vaikutukset näkyvät lämpötilakehityksessä vasta pitkän ajan kuluttua. Ilmasto lämpenee siis joka tapauksessa vielä pitkään, joten muutoksiin on sopeuduttava.
Suomi laati ensimmäisenä maana maailmassa kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian. 
Sopeutumistoimissa keskeisellä sijalla ovat maa- ja metsätalouden sekä muiden luonnonvaroihin perustuvien toimialojen sopeutuminen.
Luonnoneliöiden sopeutumisen kannalta tärkeinä pidetään ekologisesti toimivia ja riittäviä suojelualueverkostoja sekä suojelualueiden välisiä yhteyksiä.
Ilmastonmuutokseen sopeutumista tutkitaan
Millaiset puulajit sopivat tulevaan ilmastoon? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen? Lisääntyvätkö tuholaisten aiheuttamat metsävahingot? Muun muassa näitä asioita selvitetään Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelmassa, ISTOssa (2006–2010).
Ohjelma on osa Suomen kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian toteutusta.
Lue lisää >>>Kysyimme asiantuntijoilta
Voiko bioteknologia nopeuttaa ilmastonmuutosta? Onko bioteknologiasta apua ilmastonmuutoksen hillinnässä?
Lue vastaus >>>
Tutkijoiden arvion mukaan nykyiset viljelylajikkeemme eivät viihdy tulevaisuuden ilmastossa. Millainen haaste se on jalostukselle, ja kuinka siitä selvitään?
Lue vastaus >>>
Onko ilmastonmuutos jo karannut käsistä, vai onko jotain vielä tehtävissä?
Lue vastaus >>>