Suomalainen kantasolututkimus
Suomalainen kantasolututkimus lepää vahvalla pohjalla, sillä maassamme on pitkä ja arvostettu kehitysbiologisen tutkimuksen perinne.
Useat tutkimusryhmät ovatkin voineet laajentaa aikaisempaa tutkimustaan kantasolusovelluksien suuntaan. Alkiokantasolulinjoja Suomessa tehdään toistaiseksi kahdessa tutkimusryhmässä, Väestöliitossa Helsingissä sekä solu- ja kudosteknologiakeskus Regeassa Tampereella. Solulinjojen lähteenä käytetään hedelmöityshoidoissa ylijääneitä alkioita.
Regean puhdastiloissa toimivat laboratoriotilat vastaavat EU:n kudosturvallisuusdirektiivin (2004/23/EY) vaatimuksia, ja siellä tuotetut solulinjat ovat laadultaan sellaisia, että niitä voitaisiin antaa ihmisille hoitona.
Suomessa lukuisia tutkimusryhmiä
Suomessa on kymmeniä tutkimusryhmiä, jotka tutkivat kantasoluja. Näistä valtaosa tutkii eläinten kantasolujen biologiaa. Tyypillisin mallieläin on hiiri.
Ihmisen kantasoluja tutkivista ryhmistä valtaosa tutkii aikuisen ihmisen kantasoluja. Tällöin kantasolujen lähteenä on yleisimmin luuydin. Muutamissa tutkimusryhmissä selvitetään ihmisen sikiön kantasolujen käyttäytymistä tai tutkitaan ihmisalkiosta peräisin olevia kantasoluja.
Kantasolututkimusta tehdään kaikissa Suomen yliopistoissa.
Tutkijat itse ovat ilmaisseet toistuvasti huolensa siitä, että Suomessa ei panosteta kantasolututkimukseen tarpeeksi. Suomen Akatemia suuntasikin vuonna 2004 rahoitusta erityisesti kantasolualalle.
Suunnatussa haussa rahoitettiin yhtätoista hanketta, joista suurinta osaa terveyden tutkimuksen toimikunnan kautta. Myös kantasolututkimukseen liittyvien eettisten ja juridisten kysymysten tutkimukseen annettiin rahoitusta.