Suomalainen kantasolututkimus
Suomalainen kantasolututkimus lepää vahvalla pohjalla, sillä maassamme on pitkä ja arvostettu kehitysbiologisen tutkimuksen perinne.
Useat tutkimusryhmät ovatkin voineet laajentaa aikaisempaa tutkimustaan kantasolusovelluksien suuntaan. Alkiokantasolulinjoja Suomessa tehdään toistaiseksi kahdessa tutkimusryhmässä, Väestöliitossa Helsingissä sekä Regea kudospankki ja solukeskuksessa Tampereella. Solulinjojen lähteenä käytetään hedelmöityshoidoissa ylijääneitä alkioita.
Regean puhdastiloissa toimivat laboratoriotilat vastaavat EU:n kudosturvallisuusdirektiivin (2004/23/EY) vaatimuksia, ja siellä tuotetut solulinjat ovat laadultaan sellaisia, että niitä voitaisiin antaa ihmisille hoitona.
Suomessa lukuisia tutkimusryhmiä
Suomessa on kymmeniä tutkimusryhmiä, jotka tutkivat kantasoluja. Näistä valtaosa tutkii eläinten kantasolujen biologiaa. Tyypillisin mallieläin on hiiri.
Ihmisen kantasoluja tutkivista ryhmistä valtaosa tutkii aikuisen ihmisen kantasoluja. Tällöin kantasolujen lähteenä on yleisimmin luuydin. Muutamissa tutkimusryhmissä selvitetään ihmisen sikiön kantasolujen käyttäytymistä tai tutkitaan ihmisalkiosta peräisin olevia kantasoluja.
Kantasolututkimusta tehdään kaikissa Suomen yliopistoissa.
Varaosia ihmiselle
Ihmisen omista soluista kasvatetuista varaosista toivotaan merkittävää hoitomuotoa lääkkeiden ja kirurgian rinnalle. Soluteknologiaa voidaan käyttää myös lääkekehityksessä lääkkeiden vaikutuksen tutkimiseen. Laajaa Varaosia ihmisille –tutkimusprojektia johdetaan Tampereen yliopistosta.
Lisää aiheesta: Tekes rahoittaa ihmisen varaosia