Alkiokantasolujen mahdollisuudet
Kantasolututkimuksen ja -hoitojen kannalta mielenkiintoisin on 5–7 päivän ikäinen alkio, joka koostuu noin sadasta solusta.
Ihmisen alkionkehitys alkaa, kun siittiön ja munasolun 
genomit yhdistyvät. Kuvassa vasemmalla hedelmöitynyt munasolu, jossa näkyy vielä kaksi tumaa. Tähän kuluu aikaa noin 48 tuntia.
Tämän jälkeen alkaa vilkas solun-jakautuminen, kun hedelmöitynyt munasolu, tsygootti, jakautuu ensi kahtia, sitten neljäksi ja edelleen kahdeksaksi soluksi.
Aluksi kaikki solut ovat samankokoisia ja ulkonäöltään samanlaisia, mutta alkionkehityksen edetessä ne erilaistuvat niin kokonsa kuin ulkonäkönsäkin suhteen.
Kantasolujen viljely mahdollistui 90-luvulla
Ihmisen alkioperäisiä kantasoluja onnistuttiin eristämään noin viiden päivän ikäisestä alkiosta ja viljelemään kasvatusmaljalla ensimmäistä kertaa vuonna 1998.
S
olupallon sisään muodostuu ontelo. Solupalloa kutsutaan blastokystiksi eli alkiorakkulaksi, kuvassa.
Alkion solut erilaistuvat kahdeksi eri soluryhmäksi: ulkopuolen soluiksi, jotka alkion kiinnityttyä naisen elimistöön muodostavat istukan sikiön puoleisen osan sekä ns. sisäsolumassasta (20–30 solua), joista muodostuu itse yksilö sekä joitakin sikiökalvostoja.
Sisäsolumassan solut voidaan eristää, ja oikeanlaisessa kasvatusympäristössä niistä saadaan useakykyisiä alkiokantasoluja, joita voidaan viljellä pitkiä aikoja soluviljelymaljalla.
Eristetyt sisäsolumassan solut eivät kohtuun istutettunakaan muodostaisi elinkykyistä alkiota, sillä ne eivät muodostaisi sikiölle välttämätöntä istukkaa.