Mitä biopankit ovat?
Biopankki on ihmisperäistä materiaalia sisältävä näytekokoelma, johon on liitetty näytteiden luovuttajien terveystietoja.
Biopankkien näytteet on kerätty sekä tutkimuksiin että terveydenhuollon yhteydessä.
Biopankeiksi kutsutaan biologisten näytteiden kokoelmia, joihin on liitetty tietoja näytteen antajan terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Näytteet voivat olla esimerkiksi kudosta, verta tai soluista eristettyä DNA:ta.
Monet näytekokoelmista kerätty tutkimukseen
Biopankeista puhuttaessa voidaan tarkoittaa suuria, lähes koko väestöpohjan käsittäviä näytekokoelmia sekä pienempiä, yksittäisiin tutkimuksiin kerättyjen näytteiden kokoelmia. Näytteet on myös kerätty terveydenhuollon yhteydessä tai osana laajoja tutkimushankkeita, joissa on esimerkiksi pyritty selvittämään kansansairauksien riskitekijöitä.
Terveydenhuollon näytteiden käsittäminen biopankiksi on aika uutta. Yleensä puhutaan näytekokoelmista, jotka on kerätty tutkimukseen. Tällaisia näytekokoelmia on lukuisia Suomen sairaaloissa, laboratorioissa ja tutkimuslaitoksissa. Kansallisesti merkittäviä aineistoja ovat esimerkiksi Terveys- ja hyvinvointilaitoksen ja yliopistojen tutkimuslaitosten näytekokoelmat.
Suurimmissa kansallisissa näytekokoelmissa näytteitä ja terveystietoja on kerääntynyt useiden vuosikymmenten ajalta. Niistä voidaan saada uutta tietoa tutkittavista sairauksista, lääkkeiden vaikutuksista ja eri perintötekijöiden vaikutuksista sairastumisalttiuteen.
>>> Suomalaisia tutkimusnäytekokoelmia
Muut ”biopankit”
Suomessa biopankki-sanalla tarkoitetaan yleensä vain yllä määriteltyjä ihmisperäisiä näytekokoelmia, joihin kuuluu olennaisena osana terveystiedot. Muita biologisia näytekokoelmia ovat esimerkiksi kudos- ja solupankit sekä eläinten ja kasvien geenipankit. Näitäkin on jossain yhteyksissä kutsuttu biopankeiksi, sillä määritelmä ei ole kansainvälisesti vakiintunut.
Mitä eroa on biopankilla ja geenipankilla?
Biopankki on lääketieteellinen kokoelma, joka sisältää biologisia näytteitä (verinäyte, kudospala, DNA-näyte, tai vastaava) ja tietoja kustakin näytteenantajasta (terveys- ja elintapatietoja, yms). Geenipankki koostuu eläinten, kasvien, sienten tai niiden siementen, itiöiden tai alkioiden kokoelmista, joiden pääasiallinen käyttötarkoitus on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tai kasvien ja kotieläinten jalostus.
Termien käyttö on vielä jonkin verran vakiintumatonta; biopankin koko ja sisältö voivat vaihdella muutamasta sadasta yhtä sairautta edustavasta näytteestä kymmenien tuhansien näytteiden populaatio-otoksiin ja sisältää tiedon vain näytteenantajan sukupuolesta ja iästä tai hyvinkin kattavan sairaus- ja elintapahistorian. Ihmisperäisistä näytteistä käytetään yleensä termiä ”biopankki”, kun taas koirista kerätystä DNA-näytekokoelmasta voidaan puhua ”geenipankkina”, vaikka näytteet onkin kerätty sairauksien tutkimista eikä eläinjalostusta tai lajinsäilyttämistä varten.
Janna Saarela
LT, bioteknologiayksikön johtaja
Kansanterveyslaitos, Molekyylilääketieteen osasto