Biopankkeja maailmalla
Suuria näytekokoelmia on maailmalla kerätty kansallisiksi biopankeiksi.
Kansallisia biopankkeja on jo Virossa, Ruotsissa, Islannissa ja Iso-Britanniassa.
Eri puolilla maailmaa on viime vuosina perustettu useita biopankkeja keräämällä biologisia näytteitä ja terveystietoja väestöltä. Biopankkien taustalla voi myös olla valmis pääoma, eli olemassa olevat näytekokoelmat ja terveystiedot.
Biopankkien tavoitteena on kerätä väestötason näytekokoelmat vuosikymmeniä kestäviin hankkeisiin ja luoda monikäyttöisiä tutkimusaineistoja. Suurten näytekokoelmien hallinnointi ja säilytys suojauksineen vaatii paljon voimavaroja ja osaamista. Tämä on motivoinut resurssien yhdistämistä suuriin kansallisiin hankkeisiin.
Biopankkihankkeita maailmalla
Jo käynnistyneiden kansallisten biopankkien keskeisenä tavoitteena on ollut tuottaa monipuoliseen tilastolliseen analyysiin soveltuvia aineistoja. Viroon, Ruotsiin, Islantiin ja Iso-Britanniaan perustetut kansalliset biopankit ovat läpileikkaus jopa koko väestöstä. Laajoista väestöaineistoista kerättyjen verinäytteiden ja geenitiedon kokoamisella tähdätään sairauksien geneettisten syiden selvittämiseen ja lääkkeiden kehittämiseen.
Pohjoismaat ovat olleet nopeita biopankkeja koskevassa sääntelyssään. Toistaiseksi jo kolmessa maassa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa on erityistä biopankkeja koskevaa lainsäädäntöä. EU:lla ei ole yhteistä lainsäädäntöä biopankeista, eikä sellaista ilmeisesti ole näköpiirissäkään. Aloite Euroopan virtuaalisesta keskitetystä koordinaatiosta on kuitenkin tehty.
Huomattavimmat tämänhetkiset biopankkihankkeet:
deCODE Genetics, Islanti (1996)
- yksityisessä omistuksessa oleva pörssiyhtiö (Nasdaq), USA
UK Biobank Ltd, Iso Britannia (1999)
- tutkimuspainotteinen, voittoa tavoittelematon yritys
Cartagene, Kanada (1999)
- tutkimuskonsortio, panostus kansanterveydessä
Viron genomiprojekti (2001)
- Geenivaramu, Tarton yliopiston erillinen instituutti
Ruotsin kansallinen biopankkiohjelma (2002)
- tutkimuskonsortio, jolla julkista ja yksityistä rahoitusta
NIH, USA (2004)
- tutkimuspainotteinen
Islantilaisten terveystiedot myyntiin
Vanhin ja tunnetuin biopankkihanke on deCODE Genomics –yhtiön omistuksessa tapahtuva islantilaisten geeni- ja terveystietojen keräys. Islantilaiset terveystietokannat myytiin yhtiölle vuonna 1998, ja sen jälkeen halukkaat ovat voineet antaa pankkiin myös verinäytteensä. Vaikka näytteitä on saatu kokoon paljon lyhyessä ajassa, ongelmana on henkilöistä puuttuva pitkän ajan seurantatieto. Islannin väestö on lisäksi kovin pieni, alle 300 000 ihmistä ja väestö sekoittuneempaa kuin esimerkiksi Suomessa. www.decode.com
Virossa tavoitteena kansan terveydentilan parantaminen
Viron kansallisen geenihankkeen tavoitteet olivat sitä perustettaessa kahtalaiset: toisaalta pyrittiin kansan terveydentilan parantamiseen, toisaalta taas hyötymään taloudellisesti kerätystä näyteaineistosta. Viron biopankki, Geenivaramu, on nykyään Tarton yliopiston erillinen instituutti, joka hallinnoi biopankkia ja siihen liittyvää tutkimusta sekä palveluja.
Projektia aiemmin rahoittanut EGeen –yhtiö mahdollisti biopankin käynnistyksen ja ensimmäisten 10000 näytteen keräämisen. EGeen keskittyy nyt kliinisiin tutkimuksiin, mutta tekee yhteistyötä Geenivaramun kanssa. EGeenin ohjelmistokehitys on eriytetty Quretec –yhtiöksi, joka kehittää ohjelmistoja biopankkisovelluksiin.
www.geenivaramu.ee
www.egeen.ee
Yhdysvallat hakee tutkimustietoa isolla rahalla
Yhdysvaltain kansallinen terveysviranomainen NIH teki vuonna 2004 aloitteen puolen miljoonan näytteen edustavan otoksen keräämisestä yhdysvaltalaiseen biopankkiin. Julkisen rahoittajan tavoitteena on tutkimustiedon kartoittaminen. Vaikka hankkeeseen voidaankin panostaa huomattavia rahasummia, hidastaa pankin kokoamista väistämättä luovuttajien etsintä ja näytteenkerääjien kokoaminen.
Miten Euroopassa suhtaudutaan biopankkien perustamiseen?
Euroopassa on yhä voimakkaammin kehittymässä näkemys, jonka mukaan lääketieteellisiin, potilaaseen fyysisesti kajoaviin toimenpiteisiin sovellettavat eettiset periaatteet eivät sellaisenaan sovellu biopankkitoimintaan. Biopankkitoiminnassa tutkimus kohdistuu verinäytteen oton jälkeen vain näytteeseen ja siitä saatavaan ja siiheen liitettävään tietoon, jolloin näytteen luovuttajalle ja potilaalle aiheutuvat riskit ovat selvästi pienempiä ja erityyppisiä kuin lääketieteellisissä toimenpiteissä.
Eurooppalaisessa suhtautumisessa korostetaan biopankkien kansanterveydellistä merkitystä, ja tutkimusyhteistyölle halutaan antaa tarkoituksenmukaiset edellytykset tietosuojasta ja näytteen annon vapaaehtoisuudesta kuitenkaan tinkimättä.
Kimmo Pitkänen
FT, neuvotteleva virkamies
Sosiaali- ja terveysministeriö
Biopankki-työryhmän sihteeri