Keksintö EKSTRA
Mitä ovat biokeksinnöt ja miten ne ovat syntyneet? Keksijät kertovat, miten ideoista on tullut keksintöjä ja sitä kautta tuotteita tai palveluja.
Mitä uusien keksintöjen synty edellyttää? Mitä voimme odottaa tulevaisuudelta? Näitä asioita pohtivat keksijöiden lisäksi innovaatio- ja luovuusasiantuntijat.
Millaisia biokeksintöjä Suomessa on tehty? Aikajanalta löydät keksintöjä 1800-luvulta tähän päivään.
Keksinnön takana
Mikä on keksintö?
Hyvät ideat syntyvät usein yllättäen, esimerkiksi kesken tutkijan työpäivän. Haasteena on tunnistaa onko kyseessä keksintö, josta voisi saada jalostettua hyödyllisen ja käyttökelpoisen tuotteen.
Keksinnön voi muodostaa myös tutkimustieto yhdistettynä johonkin muuhun tietoon tai käyttöön. Uusi yhteistyötapakin voi olla keksintö.
Joskus syntynyt idea on aikaansa edellä eikä johda keksijänsä ajatusta pidemmälle.
Keksintö esittää ongelmaan uuden ja yllättävän käytäntöön sovellettavissa olevan ratkaisun. Keksintö on jokin uusi laite tai menetelmä tai parannus olemassa olevaan. Keksintö saattaa myös perustua jo tunnetun tekniikan uudenlaiseen soveltamiseen. – Keksintösäätiö
Tyypillinen bioalan keksintö? Ei sellaista oikeastaan ole, sillä alue on varsin laaja: se ulottuu teollisista prosesseista ja elintarvikkeista lääkeaineisiin ja diagnostiikkaan. Siinä juuri piileekin bioalan kiinnostavuus ja arvo!
– Innovaatioasiamies Taina Saksa, Helsingin yliopisto
Millainen on hyvä ideointiympäristö?
”Työympäristö, jossa on mahdollisuus keskustella muiden asiantuntijoiden kanssa ja jossa on paljon kansainvälisiä kontakteja, on hyvä ideointiympäristö.” – Professori Outi Hovatta
”Ympäristön pitää sallia luovuus ja antaa tutkijoille paljon vapautta, tukea ja arvostusta. Jos asiantuntijoita ohjataan liikaa ja pidetään tiukassa kurissa, luovuus katoaa. Pitää lähteä ideoimaan yhdessä tutkimusryhmän kanssa, keksiä aivan hullujakin ajatuksia ja miettiä, olisiko niiden takana sittenkin jotakin. Kovin kurinalaisesti ajatellen ei synny mitään todella uutta, korkeintaan pieniä parannuksia olemassa olevaan. Tärkeää on nimenomaan tutkimuksen arvostus.”
– Teknologiajohtaja Marja Riekkola-Vanhanen
”Ei ole suurempaa ajanhukkaa kuin kuluttaa tutkijan voimavaroja rahoituksen, virkojen tai esimerkiksi työtilojen hakuun. Sen sijaan pitäisi tukea eri alojen tutkijoiden välistä yhteistyötä; silloin tiede kulkee eteenpäin. Hyvä tutkimuslaitoksen johtaja löytää menestyviä ja aikaansaavia tutkijoita. Heidän työnsä tukeminen tuo menestystä niin laitokselle kuin tieteelle yleensäkin.”
– Professori Erkki Ruoslahti
”Hyvä ideointiympäristö vaatii keskitystä. Muutaman korkealuokkaisen tutkijan ympärille muodostuu 'integroiva' yhteisö. Se vetää puoleensa nuoria ja uteliaita kykyjä, jotka 
innostuvat uusista ideoista ja menetelmistä ja ovat valmiita osallistumaan täydellä voimalla älylliseen 'peliin'. Silloin syntyy keksintöjä. ” – Professori Kai Simons
”Työympäristö, jossa a) on eri alojen asiantuntijoita, joilta saa nopeasti luotettavia mielipiteitä avoimista kysymyksistä ja jossa b) kaikki luottavat toisiinsa ja arvostavat toisiaan niin, että omat ajatukset annetaan heti toisen kysyessä yhteiseen käyttöön.” – Emeritusprofessori Pertti Törmälä
”Hyviä ideoita syntyy ympäristössä, jossa on mahdollisuus vuorovaikutteiseen keskusteluun muiden kanssa. Yhteistyö on voimaa. Työympäristön on oltava myös riittävän joustava, jotta hulluillekin ideoille on tilaa.” – Tutkija Elina Vestola
”Hyvä ideointiympäristö on sellainen, jossa kaikki ryhmän jäsenet tuntevat itsensä hyväksytyiksi, tarpeellisiksi ja vapaiksi avaamaan suunsa. Ideointi keksimismielessä ei kuitenkaan ole mikään itseisarvo. Ideointia voi toki harjoitella, mutta useimmista tutkijoista ei koskaan tule 'keksijöitä' – eikä tarvitsekaan. Pääasia, että tehdään kunnianhimoisesti hyvää tutkimusta.” – Professori Liisa Viikari
Ideat ja menestys
Jussi T. Koski & Saku Tuominen. Kuinka ideat syntyvät. Luovan ajattelun käsikirja (2007):
”Luovuus on uusien ajatusten ajattelemista. Asioiden tekemistä aiemmasta tai totutusta poikkeavalla tavalla.”
”Ideat eivät tule itsestään. Ne ovat palkinto vuosien työstä.”
”Idea on vain idea ilman onnistunutta toteutusta.”
”Aidosti uudentyyppisten menestystuotteiden taustalta löytyy yleensä kolme onnistumista:
– Hyvä idea.
– Onnistunut toteutus.
– Oikea ajoitus.
Heikkokin idea voi johtaa hyvään lopputulokseen, jos hetki on otollinen ja markkinat valmiina. Huonosti toteutettu hyvä ideakin voi pärjätä kohtuullisesti, jos aika on kypsä. Mutta edes hyvin toteutettu hyvä idea ei toimi, jos aika on väärä. Itse asiassa ajoitus voi joissain tapauksissa olla koko idea – esimerkiksi vanhojen tuotteiden tuomisessa takaisin markkinoille.”
Lue myös tohtori Jussi T. Kosken kirjoitus:
Ideointi – asiantuntemusta, tekniikoita ja ripaus mysteeriä >>>