Keksijöitä haastattelussa
Pertti Törmälä
– biomateriaalialan pioneeri
Emeritusprofessori Pertti Törmälä on tehnyt pitkän, ansiokkaan työn biomateriaaliteknologian parissa. 1970-luvulla alkaneen uran huippukohtiin kuuluu biohajoavien implanttien kehittäminen tuki- ja liikuntaelinvaurioiden hoitoon. Törmälä on myös lanseerannut useita tuoteperheitä markkinoille, käynnistänyt implanttien teollisen tuotannon ja kouluttanut uusia osaajia biomateriaalien monipuoliseen maailmaan.
Pertti Törmälän kiinnostus luonnon molekyylimaailmaan heräsi 1960-luvulla, jolloin julkisuudessa hehkutettiin DNA:n kaksoiskierrerakenteen selvittämistä.
Opiskeluaikana hänen mielenkiintonsa alkoi kohdistua synteettisiin makromolekyyleihin eli polymeereihin. Väitöstyössään hän yhdistikin polymeeritieteen ja lääketieteen.
Biomateriaalitutkimukset Törmälä käynnisti professori Pentti Rokkasen kanssa vuonna 1977. Tutkijoiden tavoitteena oli korvata ortopediassa tuolloin yleisesti käytettyjä metallimateriaaleja biomateriaaleilla ja implanteilla.
Ensimmäisen teknisen läpimurron Törmälä ja Rokkanen tekivät kehittämillään superlujilla biohajoavilla materiaaleilla. Niiden pohjalta he kehittivät 1980- ja 1990-luvuilla – ensimmäisinä maailmassa – useita biohajoavia implanttiperheitä. Näitä ovat muun muassa pinnit ja ruuvit luunmurtumien fiksaatioon, Meniskus-nuolet polven nivelkierukan repeämän sulkuun, superplastiset levyt kasvo- ja kallokirurgian sovelluksiin ja biokorvautuvat nivelproteesit sormi- ja varvaskirurgiaan.
Törmälän saavutusten listalta löytyy paljon muutakin kuin biohajoavat implantit, esimerkiksi: lukuisten tuoteperheiden lanseeraus markkinoille ensimmäisenä maailmassa, biohajoavien implanttien teollisen tuotannon käynnistäminen ensimmäisenä maailmassa, ensimmäisen suomalaisen bioalan yrityksen saaminen New Yorkin pörssiin (1996) sekä kymmenien biomateriaalialan asiantuntijoiden kouluttaminen suomalaisen tutkimuksen ja liike-elämän tarpeisiin.
Miten hyvät keksinnöt sitten syntyvät?
Törmälä toteaa, että biomateriaalioivallus syntyy yleensä hyvin pienessä piirissä yhden tai kahden innovaattorin voimin. Keksinnöstä toimivaksi tuotteeksi päästään eri alojen yhteistyöllä: insinöörit ja kirurgit tekevät tiiviisti kokeiluja, jotka vaativat usein lukuisia toistoja onnistuakseen. Moni keksintö kehittyy ja jalostuu tässä poikkitieteellisessä prosessissa, jolloin lopullisessa keksinnössä voi olla koko joukko keksijöitä.
”Tämä vaatii sitoutumista ja aikaa, ja ennen kaikkea halua jatkaa epäonnistumisista huolimatta. Esimerkiksi nivelkierukkanuolelle tehtiin noin 20 erilaista versiota ennen kuin toimiva ratkaisu löytyi”, Törmälä muistuttaa.
Keksintö ei saa olla liikaa aikaansa edellä, koska käytännön sovellukset on pystyttävä tuottamaan hinnaltaan kilpailukykyisinä. Keksintö on myös suojattava kansainvälisin patentein.
Rahoitus ja markkinointi haasteena
Rahoitusta saadakseen biomateriaalitutkijaryhmän vetäjän on päästävä yhteistyöhön kotimaisten ja kansainvälisten avainkirurgien kanssa, sillä vain huipputason tutkimustulokset kelpaavat biomateriaalialan ja kirurgian huippulehtiin. Julkaisujen jatkuva virta keskeisissä lehdissä, kansainväliset patentit ja tutkijoiden aktiivinen väitöskirjatyöskentely turvaavat tutkijarahoituksen. Rahoituksella on myös hyvä olla useita tukijalkoja.
Haasteena on keksinnön saaminen kansainvälisille markkinoille: tuotteen on tarjottava ensimmäisenä maailmassa jotain uutta ja merkittävää – jotain, joka helpottaa ja nopeuttaa kirurgin työtä tai antaa hänelle aivan uusia mahdollisuuksia.
”Tuotteen on oltava niin mielenkiintoinen, että kiireinen kirurgi jaksaa kuunnella kahvitauollaan myyjän kymmenen minuutin selostuksen uudesta tuotteesta. Ja kirurgin on innostuttava myös kokeilemaan tuotetta”, Törmälä kuvailee.
Kokeiluvaiheessa tuotteen tulee toimia lupausten mukaisesti. Kansainvälisille markkinoille pääsemistä edesauttaa hyvien jakelijayritysten löytäminen tuotteen myyntiin ja markkinointiin.
Suomalainen tutkimus ja teknologia kansainvälisesti merkittävää
Biomateriaalialan tulevaisuuden trendinä on mini-invasiivisten implanttien ja leikkaustekniikkojen kehittely. Parhaimpiin hoitotuloksiin päästään toimimalla tiiviisti elimistön ehdoilla. Kantasoluhoitoihin asetetaan suuria odotuksia ja biomateriaalien ja elävien solujen muodostamat hybridi-implantit tarjoavat uusia mahdollisuuksia vaikeiden kudosvaurioiden hoidoissa, Törmälä kertoo.
Hänen mukaansa myös suomalainen kudosteknologian tutkimus on kansainvälisesti merkittävää:
”Suomi on johtava maa muutamalla kapealla biomateriaaliteknologian ja tutkimuksen sektorilla, kuten biohajoavissa fiksaatioimplanteissa, bioaktiivisen lasin sovelluksissa ja kudosteknologiassa. Kyseessä ovat keihäänkärkiteknologiat, joiden globaali markkinapotentiaali on miljardeja euroja vuodessa, vaikkakin tämän hetken liikevaihto on 200–300 miljoonan euron tasolla."
”Suomalaisen teollisuuden osuus näiden sovellusten liikevaihdosta on tänä päivänä 10–20 prosentin luokkaa. Tämän markkinaosuuden säilyttämiseen ja kasvattamiseen meillä on kaikki mahdollisuudet, kun hyödynnetään uusia innovaatioita jo toteutuneiden menestystarinoiden kokemuksen pohjalta.”
Myös Pertti Törmälän oma menestystarina jatkuu. Hän on Tampereella toimivan Bioretec Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja tieteellinen johtaja; tärkeimpinä tehtävinään rahoituksen järjestäminen yritykselle, toiminta johtoryhmän jäsenenä sekä uusien innovatiivisten kirurgian tuotteiden valitseminen ja toteuttaminen Bioretecille yhdessä tuotekehitystiimin kanssa.
Bioretec Oy:n uutisia (engl.) >>>