Keksijöitä haastattelussa
Outi Hovatta
– kantasolutyön uranuurtaja
Munasolut ja kantasolut ovat olleet professori Outi Hovatalle keskeinen tutkimusalue pian neljäkymmentä vuotta. Merkittävän uran suuriin onnistumisiin kuuluu munasarjakudoksen pakastusmenetelmä, jonka Hovatan tutkimusryhmä julkaisi vuonna 1996. Menetelmä on nykyisin laajalti käytössä maailmalla. Nyt tutkijan tavoitteena ovat kliiniseen käyttöön soveltuvat solunsiirteet ja viljelymenetelmä, jolla pakastetusta munasarjakudoksesta saadaan kypsiä munasoluja hedelmöityshoitoa varten.
Professori Outi Hovatan mukaan tutkimus on vuosien saatossa muuttunut ryhmätyöksi. Se on myös kansainvälistynyt ja ammattimaistunut, ja samalla tutkimuksen laatu on parantunut.
Tutkimustyö on nykyään niin vaativaa, että sitä ei tehdä muun työn ohessa. Myös taloudelliset paineet ovat kasvaneet ja tutkimusapurahojen hakemisesta on tullut keskeinen osa tutkijan työn kuvaa.
Tutkija pysyy ajan hermolla hakemalla tietoa, seuraamalla alan kirjallisuutta ja pitämällä yhteyttä muihin tutkijoihin.
”Tieteellisen ongelman ratkaisemiseksi tulee tehdä olemassa olevan tiedon avulla suunnitelma. Ratkaisuyritykset saavat mieluiten olla innovatiivisia, mutta samalla niiden on oltava sellaisia, että ne pystytään toteuttamaan. Usein parhaat suunnitelmat syntyvät monen alan tietoa yhdistämällä”, Hovatta kiteyttää ja muistuttaa, että päämäärän on oltava selkeä.
Suunnitelman toteuttaminen on vaativaa työtä. ”Siinä käy usein niin että asia ei toimi oletetulla tavalla. Silloin tehdään jatkosuunnitelma ja etsitään muita ratkaisuja.”
Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta
Outi Hovatta kiinnostui kantasoluista jo 1970-luvun alkupuolella, jolloin hän väitöskirjatyössään viljeli soluja ja kudoksia. Myös hänen kiinnostuksensa lisääntymis-lääketieteeseen on peräisin tuolta ajalta. K oeputki-hedelmöityksen tultua mahdolliseksi vuonna 1978 tutkija ryhtyi kehittämään munasolujen ja alkioiden viljelyä.
Yhtenä merkittävimmistä aikaansaannoksistaan professori Hovatta pitää ihmisen munasarjakudoksen pakastusmenetelmää, joka mahdollistaa naisen hedelmällisyyden säilyttämisen ennen solunsalpaaja- ja sädehoitoja; syöpähoidot kun tuhoavat syöpäsolujen lisäksi myös munasolut. Hovatan ryhmän vuonna 1996 julkaisema menetelmä on nykyään laajalti käytössä maailmalla.
Tärkeä saavutus on ollut alkion kantasolujen johtaminen ja viljeleminen ihmisen ihosoluja tukisoluina käyttäen. Aikaisemmin tähän käyttöön oli käytetty hiiren kantasoluja. Tutkimusryhmä on myös johtanut alkion kantasolujen tapaan monikykyisiä niin sanottuja uusiosoluja ihmisen ihosoluista.
Outi Hovatta korostaa tutkijaryhmän ja pitkäjänteisyyden merkitystä. ”Monet pienet kehitysvaiheet ja parannukset edeltävät aina varsinaisia tuloksia. Suuret tulokset rakentuvat pienten merkkipaalujen avulla”, hän toteaa.
Kliiniset sovellukset tavoitteena
Lähitulevaisuuteen Hovatalla on selkeä tavoite: kliiniseen käyttöön sopivat, vaikeiden sairauksien hoitoon soveltuvat solunsiirteet, jotka eivät aiheuta kasvaimia eivätkä infektioita.
Hän aikoo myös saattaa valmiiksi viljelymenetelmän, jonka avulla pakastetusta munasarjakudoksesta saadaan kypsiä munasoluja hedelmöityshoitoa varten. Sulatetun munasarjakudoksen siirto takaisin naisen munasarjaan on jo johtanut monien terveiden lasten syntymään.
Porfessori Hovatta työskentelee Tukholman Karoliinisessa Instituutissa ja Kuopion yliopiston A. I. Virtanen -instituutissa.