Bioteknologia.info

Lääkkeet bioteknisesti valmistettuja

Bioteknologialla on ollut ratkaiseva rooli uusien ja tehokkaiden lääkkeiden kehitystyössä. Bioteknisesti valmistettuja lääkkeitä on ollut markkinoilla jo vuosia. Useimpien viime vuosien lääketuotteita koskevissa läpimurroissa onkin ollut taustalla joku bio- tai geenitekniikan sovellus. Valjastamalla mikrobit lääkeproteiinien tuotantoon geenitekniikka käyttäen voidaan tuottaa aiempaa tehokkaampia lääkkeitä nopeammin ja edullisemmin.

Bioteknologian tulevaisuuden haasteita on uusien lääkkeiden löytäminen esimerkiksi Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin tautiin. Geenitekniikkaa käytetään myös entistä tehokkaampien ja turvallisempien rokotteiden kehittämisessä .

 

Tautien määritys nopeutunut - lähitestit tulossa

Lisääntynyt ymmärrys taudeista ja ihmisen perimästä on vauhdittanut monin tavoin myös tautien diagnostiikkaa. Kun laboratoriotestejä 1970-luvulla oli vain muutamia kymmeniä, niitä löytyy nykyään jo tuhansia. Diagnostiikka on tämän myötä myös entistä tarkempaa. Diagnostisella testillä voidaan ennustaa nyt myös joidenkin lääkkeiden teho. Näin vaikkapa uusista syöpälääkkeistä voidaan valita kullekin potilaalle hyödyllisin.

Myös tietokoneista tuttuja mikrosiruja hyödyntävistä DNA-siruista odotetaan jopa vallankumouksellista työvälinettä diagnostiikkaan.

Sirutestillä potilaan näytteestä voidaan tunnistaa saman tien esimerkiksi geenivirheeseen perustuva perinnöllinen sairaus tai infektion aiheuttava bakteeri.  Luotettava testi nopeuttaa hoidon alkamista sekä auttaa karsimaan turhia antibiottihoitoja.

Mikrosiruja sovelletaan jo yhden geenin aiheuttamien vakavien sairauksien osoittamisessa ja infektiotautien tunnistamisessa.

Diagnostiikan kehittyessä tällainen lähitestaus eli sairauksien tunnistaminen jo lääkärin vastaanotoilla tai kotitestillä lisääntynee jo tulevina vuosina. Erityisesti potilaan omaseurantaan soveltuvien testien uskotaan yleistyvän. Esimerkiksi diabeetikot voivat mahdollisesti tulevaisuudessa seurata veren sokeritasoaan glukoosia tunnistavien piilolinssien tai rannekelloa muistuttavan laitteen avulla. Myös nanoteknologiat sekä telelääketieteen menetelmien soveltaminen tuo jatkossa diagnostiikkaan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Kantasolututkimus odotusten ristipaineessa

Kantasolututkimuksen ja -hoitojen kannalta mielenkiintoisin on 5–7 päivän ikäinen alkio, joka koostuu noin sadasta solusta. Tämän johdosta kantasolututkimus herättää myös eettisiä kysymyksiä ja on kiellettyä erityisesti monissa katolisissa maissa. Suomessa tutkimustarkoituksiin saa käyttää ylijäämäalkioita. 

Sairauksia, joihin kantasolut voisivat tarjota parannuksen, ovat esimerkiksi hermosoluja rappeuttavat Alzheimerin ja Parkinsonin taudit, haimasoluja tuhoava diabetes, sydänlihaksen soluja vaurioittava sydäninfarkti sekä selkäydinvammasta johtuvat erilaiset halvaukset. Kantasolututkimuksella tähdätään myös uusien biomateriaalien kehittämiseen.

Lue lisää>> Kantasolu Ekstra

Biomateriaaleista varaosia ihmiselle?

Biomateriaalien avulla voidaan keinotekoisesti tuottaa uutta "aitoa" elävää kudosta sekä ohjata kudoksen muodostumista. Biomateriaalituotteita ovat keinotekoiset tai luontoperäiset tuotteet, joita käytetään kontaktissa elävän kudoksen kanssa. Nykyisin biomateriaalien avulla voidaan jo tuottaa esimerkiksi verisuonta ja silmän sarveiskalvoa. Bioaktiivista lasia käytetään taas mm. lonkkaleikkauksissa pinnoiteaineena edistämässä luun uudelleen kasvua. Paljon odotetaan myös biohajoavilta kirurgisilta implanteilta, esimerkiksi biohajoavilta ruuveilta (Kuva:Inion), jotka poistuvat elimistöstä itsekseen.
Lue lisää>> Biomateriaalit Ekstra

Geeniterapialla haetaan uusia hoitoja

Geeniterapialla eli geenihoidolla tarkoitetaan sairauksien hoitamista siirtämällä hoitavia geenejä soluun. Sillä tähdätään lähinnä sellaisien sairauksien parantamiseen, joihin ei toistaiseksi tunneta muuta parannuskeinoa. Tutkimus on keskittynyt erityisesti syöpäsairauksien ja AIDS:n parantamiseen sekä perinnöllisiin tauteihin. 

Joka neljäs kuolema Suomessa johtuu sepelvaltimotaudista. Kansantaudin ennakkohoitoa kehittävät hankkeet ovatkin kotimaisten alan tutkijoiden sydäntä lähellä. Tällä hetkellä myös sepelvaltimotaudin hoidossa suuria toiveita asetetaan erilaisten geeni- ja soluterapioiden hyödyntämiseen.

Helsingin yliopistollisen keskusairaalan tutkimus-ryhmä havaitsi vuonna 2006 koe-eläintutkimuksissa erään verisuonten kasvutekijän vaikuttavan edullisesti sepelvaltimotaudin vaurioittaman sydämen toimintaan. Koe-eläinmallissa suoritettua geeninsiirtoa sovelletaan pian myös ihmisille tehtävällä soluterapialla.

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet yleistyneet

Terveysvaikutteiset eli funktionaaliset elintarvikkeet liittyvät läheisesti hyvinvointiteknologioihin. Niiden kehittämisessä on lähetty osittain siitä lääketieteellisestä ideologiasta, että terveyden edistäminen on halvempaa kuin sairauden hoito. Osa terveysvaikutteisista elintarvikkeista valmistetaan bioteknologisin menetelmin. Niitä ei pidä kuitenkaan sekoittaa geenimuunneltuihin tuotteisiin. Terveys-vaikutteisia elintarvikkeita ovat esimerkiksi laktoosin imeytymishäiriöistä kärsiville kehitetyt vähälaktoosiset tuotteet sekä valmisteet, joiden sisältämä rasvahappokoostumus auttaa alentamaan veren kolesteroliarvoja.