RUOKA JA BIOTEKNOLOGIA
Perinteisesti bioteknologiaa on sovellettu ruokien ja juomien valmistuksessa jo tuhansia vuosia.
Hiivoja, homeita ja bakteereita on valjastettu hyötykäyttöön esimerkiksi juustojen ja oluen valmistuksessa sekä leivonnassa.
Nykypäivän modernilla bioteknologialla tarkoitetaan sen tiedon ja ymmärryksen soveltamista, joka on saatu biotieteiden kehityksen myötä soluista ja niiden perintöaineksesta eli DNA:sta. Moderni bioteknologia ja geeniteknologia mielletään usein virheellisesti synonyymeiksi. Geeniteknologia on eräs modernin bioteknologian osa-alue, jolla tarkoitetaan perintöaineksen muokkaamista ja/tai siirtämistä.
Geeniruoka eli muuntogeeniset elintarvikkeet
Muuntogeeniset (gm) elintarvikkeet sisältävät geeniteknisesti muunneltuja organismeja tai niiden tuotannossa on käytetty geeniteknistä muuntelua. Geenimuokkauksella pyritään aikaansaamaan esimerkiksi kasvitauteja ja –tuholaisia paremmin kestäviä viljelykasveja.
Markkinoille päästäkseen joutuvat tällaiset elintarvikkeet 
läpäisemään muita tiukemman tutkimus-, tarkastus- ja lupamenettelyn. Lisäksi niiden pakkauksissa on oltava merkintä geenitekniikan käytöstä. Yhdysvalloissa on jo myynnissä geenimuokattuja tuotteita, kuten esimerkiksi tomaatti, soija ja peruna.
Myös Euroopan unioni on hyväksynyt käyttöön muuntogeenisiä elintarvikkeita. Valinnanvapauden turvaamiseksi näissä tuotteissa on oltava selvät merkinnät siitä, että ne sisältävät geenimuokattua raaka-ainetta. Tuotteita ei kuitenkaan tiettävästi ole vielä ollut myynnissä Suomessa.
Lue lisää>>Geeniruoka Ekstra
Muuntogeeninen rehu
EU on hyväksynyt eläinrehuksi muuntogeenisistä kasveista valmistettuja tuotteita, pääasiassa gm-soijasta valmistettuja rehuja. Sian valkuaisrehuksi käytettävän muuntogeenisestä soijasta puristetun rehun tuominen Suomeen alkoi kesällä 2007. Suomeen on aiemmin tuotu vain pieniä määriä gm-soijaa, josta on tehty turkiseläinten ja sikojen rehua.
Geenimuuntelusta vapaan soijan saatavuus vaikeutuu koko ajan. Valtaosa maailmalla tuotetusta soijasta on jo muuntogeenistä ja arviolta vain alle kymmenesosa maailmanmarkkinoilla myytävästä soijasta on muuntelusta vapaata. Euroopassakin alkaa olla vaikeuksia saada soijarehua, jota ei olisi kasvatettu muuntogeenisistä siemenistä.
EU:n säädösten mukaan muuntogeeninen organismi ei siirry rehusta lihaan, maitoon tai muniin, minkä vuoksi gm-rehuilla ruokituista eläimistä saatavat elintarviketuotteet eivät tarvitse merkintää muuntogeenisestä organismista. Sen sijaan kaikissa gm-rehuissa tulee olla merkintä muuntogeenisestä ainesosasta.
Lue uutiset aiheesta >>
Uuselintarvikkeet
Geenimuunneltujen tuotteiden yhteydessä on otettu käyttöön myös termi uuselintarvikkeet (novel food). Uuselintarvikkeilla tarkoitetaan tuotteita, joita ei Euroopan yhteisössä ole aikaisemmin käytetty elintarvikkeiden raaka-aineiksi tai joiden käyttö on ollut hyvin vähäistä.
Niitä voivat olla geenitekniikalla tuotetut elintarvikkeet, geenimuunnelluista organismeista valmistetut elintarvikkeet, molekyylirakenteeltaan muunnellut elintarvikkeet tai Euroopan unionin alueella uusista kasveista, eläimistä, mikrobeista, levistä tai sienistä koostuvat tai peräisin olevat elintarvikkeet sekä uusilla valmistustekniikoilla tuotetut elintarvikkeet.
Kultainen riisi
Tunnetuimpia esimerkkejä gm-ruuasta maailmalla on A-vitamiinia sisältävä niin kutsuttu kultainen riisi (golden rice).
Vuonna 1999 sveitsiläis-saksalainen tutkijapari onnistui siirtämään yhteen riisilajikkeeseen kaksi keltanarsissin geeniä ja yhden bakteerigeenin. Geeninsiirtojen avulla riisin jyviin on lisätty betakaroteenia eli A-vitamiinin esiastetta.
Riisi auttaisi tutkijaparin mukaan kehitysmaita taistelussa yksipuolisen ravinnon aiheuttamaa pikkulasten vajaakehitystä ja sokeutumista vastaan. Nimi tulee kuoritun jyvän väristä: se on beetakaroteenin vuoksi kellertävä. Onko kultainen riisi ratkaisu A-vitamiinin puutokseen? Aiheesta on esitetty myös kriittisiä näkemyksiä.
Terveysvaikutteiset elintarvikkeet
Funktionaalisiksi eli terveysvaikutteisiksi kutsutaan elintarvikkeita, joilla normaalin ravitsemusvaikutuksen lisäksi on tieteellisissä tutkimuksissa osoitettu olevan ihmisen terveyttä, fyysistä suorituskykyä tai psyykkistä hyvinvointia edistävä tai ylläpitävä vaikutus ja/tai sairauden riskiä vähentävä vaikutus. Bioteknologiaa sovelletaan myös osassa terveysvaikutteisten elintarvikkeiden valmistusta. Aiheesta lisää>>Katso video
Elintarvikkeita koskeva lainsäädäntö ja valvonta
Suomen geenitekniikkalaki säätelee geeniteknologialla muunneltujen organismien (GMO) käyttöä. Elintarvike-virasto käsittelee Suomessa uuselintarvikehakemukset ja valvoo yhdessä kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa elintarvikkeiden markkinointia.
Uuselintarvikelautakunta on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen asiantuntijaelin, joka arvioi uuselintarvikkeiden turvallisuuden. Uuselintarvikkeet tarvitsevat ennakkohyväksynnän ennen kauppaan tai kuluttajien ruokapöytään pääsyään. Euroopan unionin uuselintarvikeasetus on voimassa kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Lue lisää>>Lainsäädäntö
