Bioteknologia.info

Asiantuntijahaastattelussa vastaajina Elintarviketeollisuuden toimitusjohtaja Heikki Juutinen ja Suomen Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Riitta Tainio. (päivitetty 12.2006)

1. Miksi bioteknologiaa halutaan hyödyntää ruuan tuotannossa? Mitä hyötyjä siitä on?

[Heikki Juutinen:]
Bioteknologia on avannut uusia mahdollisuuksia elintarvikkeiden valmistukseen, ravitsemuksellisen koostumuksen ja laadun parantamiseen. Bioteknologian avulla voidaan myös parantaa kasvien tautien kestävyyttä ja satoisuutta sekä vähentää viljelystä aiheutuvaa ympäristörasitusta.

[Riitta Tainio:]
Kuluttajan kannalta näyttää siltä, että uudella bioteknologialla pyritään parantamaan pääasiassa viljely- tai tuotantoteknologisia ominaisuuksia. Tällä hetkellä tästä ei ole suomalaiselle kuluttajalle mitään hyötyä, sillä kaupan elintarvikevalikoimassa ei ole muuntogeenisiä ainesosia sisältäviä elintarvikkeita. Kuluttajat eivät koe hyötyvänsä esimerkiksi viljelyteknisten ominaisuuksien parantamisesta. Jos geenitekniikan avulla voidaan parantaa ruoan aistittavaa tai ravitsemuksellista laatua tai vaikuttaa elintarvikkeen hintaan, uusista tuotteista voi olla hyötyä.

2. Perinteistä bioteknologiaa on hyödynnetty ruuantuotannossa vuosituhansia. Miksi asia herättää juuri nyt kuluttajissa keskustelua?

[Heikki Juutinen:]
Kuluttajia pelotellaan liikaa ja bioteknologian uusia mahdollisuuksia ei tuoda riittävästi esille julkisuudessa. Perinteinen bioteknologia on kohdistunut lähinnä mikrobien hyötykäyttöön ja entsyymien tuottamiseen. Uudessa bioteknologiassa sovelletaan mm. geenitekniikkaa, proteiinisynteesiä ja soluviljelyä, jolloin bioteknologian sovellutusalueet kasvavat merkittävästi.

[Riitta Tainio:]
Oudot asiat keskusteluttavat. Uutta bioteknologiaa ei voi verrata perinteiseen bioteknologiaan, jota käytetään leivän, oluen tai maitovalmisteiden valmistuksessa. Keskusteluissa ovat riskit tulleet voimakkaasti ja toisaalta kuluttajan on vaikea nähdä hyötyjä.

3. Onko geenimuunneltu ruoka mielestäsi turvallista?

[Heikki Juutinen:]
Markkinoille hyväksytään vain sellaiset tuotteet, jotka on todettu turvallisiksi tarkoilla etukäteen tehtävillä tutkimuksilla. Markkinoille hyväksytyt muuntogeeniset tuotteet on myös merkittävä ja niitä valvotaan tarkasti. Mielestäni geenimuunneltu ruoka on täysin terveellistä.

[Riitta Tainio:]
Tavallisen kuluttajan on luotettava asiantuntijoiden käsitykseen muuntogeenisten elintarvikkeiden turvallisuudesta. Itse luotan nykyiseen riskinarviointiin. Muuntogeenisten elintarvikkeiden merkintäsäädökset ovat tiukat ja kuluttaja, joka haluaa välttää muuntogeenisiä elintarvikkeita, voi pakkausmerkintöjen avulla löytää itselleen sopivat tuotteet.

4. Ottaisitko omiin ostoskärryihisi gm-ruokaa, jos sitä olisi saatavilla?

[Heikki Juutinen:]
Ottaisin, jos se olisi aistinvaraisesti arvioiden hyvä, muuten laadukas ja hinnaltaan kilpailukykyinen tuote.

[Riitta Tainio:]
Ottaisin, mikäli se olisi tavanomaista elintarviketta parempi aistinvaraisesti tai ravitsemuksellisesti.

5. Onko Suomessa myynnissä geenimanipuloitua ruokaa? Miksi/miksi ei?

[Heikki Juutinen:]
EU:ssa on hyväksytty markkinoille muuntogeenisiä maissi-, soija- ja rapsituotteita sekä elintarvike- että rehukäyttöön. Elintarvikkeita, joihin pitäisi tehdä merkintä muuntogeenisten raaka-aineiden käytöstä, ei ole vielä Suomen markkinoilla.

[Riitta Tainio:]
En ole löytänyt kaupan hyllyiltä merkittyjä muuntogeenisiä elintarvikkeita. Uskoisin, että tähän on vaikuttanut käyty keskustelu, toisin sanoen kuluttajamielipide. Elintarviketeollisuus ja -kauppa ovat kuunnelleet kuluttajia.

6. Miten elintarviketeollisuus suhtautuu uusiin bioteknologian sovelluksiin?

[Heikki Juutinen:]
Bioteknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja menetelmiä entistä parempien elintarvikkeiden valmistukseen ja siinä kehityksessä Suomen elintarvikeketjun kannattaa olla mukana. Lainsäädännön, tutkimuksen ja viranomais-valvonnan avulla on varmistettava tuotteiden turvallisuus kuluttajille ja ympäristölle. Kuluttajille on myös jaettava asiallista informaatiota.

7. Hyödyttävätkö bioteknologian sovellukset eniten monikansallisia yrityksiä? Miten käy paikallisille tuottajille?

[Heikki Juutinen:]
Vaikka monikansallisilla yrityksillä on enemmän varoja tutkimukseen, voidaan Suomessakin tehdä merkittäviä bioteknologisia innovaatioita. Alan tutkimukseen ja tuotteistamiseen on satsattava lisää varoja ja tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä on tiivistettävä. Tällä saralla myös kansainvälinen tutkimusyhteistyö on välttämätöntä. Hyödyn keräävät nopeimmat.

8. Aletaanko geenimuunneltuja elintarvikkeita tuottaa Suomessa? Milloin?

[Heikki Juutinen:]
Syksyllä 2003 laadittiin geenitekniikkastrategia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Ensimmäisinä suomalaisina geenitekniikan sovellutuksina kehitetään muuntogeenistä perunatärkkelystä paperiteollisuuteen ja kukkimatonta koivua helpotukseksi allergisille. Elintarvikesovellutuksissa tutkimuskin on vasta alussa.

9. Muuttuuko syömämme ruoka tulevaisuudessa kokonaan?

[Heikki Juutinen:]
Ei muutu kokonaan, mutta tulevaisuudessa ruoka on entistä turvallisempaa, terveellisempää ja monipuolisempaa. Tuoteinformaatio kehittyy informaatioteknologian myötä, jolloin kuluttajat saavat perusteellista tietoa elintarvikkeen ainesosista ja sen soveltuvuudesta omaan ruokavalioon.

10. Onko kuluttajan syytä olla huolissaan elintarvikkeiden tulevaisuuden kehityksestä?

[Heikki Juutinen:]
Kuluttajien pitäisi olla iloisia uusista mahdollisuuksista kehittää entistä laadukkaampia ja korkeatasoisempia elintarvikkeita.

[Riitta Tainio:]
Mielestäni ei niin kauan kun meillä on tarjolla runsas raaka-ainevalikoima, josta kuluttaja voi itse valmistaa ruokansa. Luomun vahvistuminen takaa myös muuntogeenisiä elintarvikkeita karttaville vaihtoehdon.