Asiantuntijahaastattelussa Heikki Juutinen & Annikka Marniemi
Asiantuntijahaastattelussa vastaajina Elintarviketeollisuuden toimitusjohtaja Heikki Juutinen ja Suomen Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi. (päivitetty 09.2009)
1. Miksi bioteknologiaa halutaan hyödyntää ruuan tuotannossa? Mitä hyötyjä siitä on?
[Heikki Juutinen:]
Bioteknologia on avannut uusia mahdollisuuksia elintarvikkeiden valmistukseen, ravitsemuksellisen koostumuksen ja laadun parantamiseen. Bioteknologian avulla voidaan myös parantaa kasvien tautien kestävyyttä ja satoisuutta sekä vähentää viljelystä aiheutuvaa ympäristörasitusta.
[Annikka Marniemi:]
Bioteknologialla pyritään parantamaan pääasiassa eri ruoka-aineiden viljely- tai tuotantoteknologisia ominaisuuksia, tavoitteena pienempi hävikki ja suurempi sato. Tällä hetkellä suomalaiselle kuluttajalle ei bioteknologiasta ole hyötyä, sillä kaupan elintarvikevalikoimasta ei muuntogeenisiä ainesosia sisältäviä elintarvikkeita löydy. Kuluttajan kannalta kiinnostavaa on se, että biotekniikan avulla voitaisiin parantaa ruoan säilyvyysominaisuuksia tai ravitsemuksellista laatua. Toivottavaa olisi, että pienemmän hävikin johdosta alennettaisiin kuluttajahintoja. Tämä olisi kuluttajia erityisesti kiinnostava asia.
2. Perinteistä bioteknologiaa on hyödynnetty ruuantuotannossa vuosituhansia. Miksi asia herättää juuri nyt kuluttajissa keskustelua?
[Heikki Juutinen:]
Kuluttajia pelotellaan liikaa ja bioteknologian uusia mahdollisuuksia ei tuoda riittävästi esille julkisuudessa. Perinteinen bioteknologia on kohdistunut lähinnä mikrobien hyötykäyttöön ja entsyymien tuottamiseen. Uudessa bioteknologiassa sovelletaan mm. geenitekniikkaa, proteiinisynteesiä ja soluviljelyä, jolloin bioteknologian sovellutusalueet kasvavat merkittävästi.
[Annikka Marniemi:]
Bioteknologia on ollut julkisuudessa vahvasti vastakkainasetteluasemassa. Erityisesti vastustajien mielipide on ollut esillä, eikä mahdollisia virheellisiä mielikuvia ole korjattu julkisuudessa. Bioteknologia on myös vaikeasti ymmärrettävä teknologia, josta vain harvalla on syvempää ymmärrystä. Hämmennystä herättää lisäksi se, ettei merkittäviä hyötyä kuluttajalle ole pystytty esittämään. Luonnollisuus ja luonnonmukaisuus ovat vahvistuvia trendejä, ja biotekniikan koetaan olevan ristiriidassa niiden kanssa. Hämmentävää on myös se, että asiantuntijat ovat hyvin erimieltä samasta asiasta.
3. Onko geenimuunneltu ruoka mielestäsi turvallista?
[Heikki Juutinen:]
Markkinoille hyväksytään vain sellaiset tuotteet, jotka on todettu turvallisiksi tarkoilla etukäteen tehtävillä tutkimuksilla. Markkinoille hyväksytyt muuntogeeniset tuotteet on myös merkittävä ja niitä valvotaan tarkasti. Mielestäni geenimuunneltu ruoka on täysin terveellistä.
[Annikka Marniemi:]
Kaikki geenimuunnellut ainesosat käyvät läpi erittäin tarkan riskinarvioinnin ennen markkinoille pääsyä. Muuntogeenisten elintarvikkeiden merkintäsäädökset ovat tiukat ja kuluttaja voi välttää geenimuunneltuja ainesosia sisältäviä tuotteita lukemalla pakkausmerkintöjä. Tavallisen kuluttajan on voitava luottaa virallisten asiantuntijoiden käsitykseen muuntogeenisten elintarvikkeiden turvallisuudesta. Pitkäkestoisia tutkimuksia geenimuuntelun vaikutuksesta esimerkiksi luontoon ei kuitenkaan ole.
4. Ottaisitko omiin ostoskärryihisi gm-ruokaa, jos sitä olisi saatavilla?
[Heikki Juutinen:]
Ottaisin, jos se olisi aistinvaraisesti arvioiden hyvä, muuten laadukas ja hinnaltaan kilpailukykyinen tuote.
[Annikka Marniemi:]
Ottaisin, jos tuotteessa olisi joku tavallisesta merkittävästi poikkeava ominaisuus ja jos geenimuuntelusta olisi selkeästi pakkauksessa kerrottu. Tämän ostoksen tekisin kokeilumielessä, enkä ryhtyisi tuotteita säännöllisesti ostamaan. Nykyinen elintarvikevalikoima kattaa kaikki ne laadulliset, ravitsemukselliset ja aistinvaraiset tarpeet, joita minulla on.
5. Onko Suomessa myynnissä geenimanipuloitua ruokaa? Miksi/miksi ei?
[Heikki Juutinen:]
EU:ssa on hyväksytty markkinoille muuntogeenisiä maissi-, soija- ja rapsituotteita sekä elintarvike- että rehukäyttöön. Elintarvikkeita, joihin pitäisi tehdä merkintä muuntogeenisten raaka-aineiden käytöstä, ei ole vielä Suomen markkinoilla.
[Annikka Marniemi:]
Suomessa kaupan hyllyilta ei löydy tuotteita, joissa olisi maininta geenimuuntelusta. Vielä ei ole kehitetty sellaisia tuotteita, joista kuluttaja saisi lisäarvoa, joten kaupatkaan eivät niitä asiakkailleen tarjoa. Tarjonta vastaa tässä tapauksessa hyvin kysyntää.
6. Miten elintarviketeollisuus suhtautuu uusiin bioteknologian sovelluksiin?
[Heikki Juutinen:]
Bioteknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja menetelmiä entistä parempien elintarvikkeiden valmistukseen ja siinä kehityksessä Suomen elintarvikeketjun kannattaa olla mukana. Lainsäädännön, tutkimuksen ja viranomais-valvonnan avulla on varmistettava tuotteiden turvallisuus kuluttajille ja ympäristölle. Kuluttajille on myös jaettava asiallista informaatiota.
7. Hyödyttävätkö bioteknologian sovellukset eniten monikansallisia yrityksiä? Miten käy paikallisille tuottajille?
[Heikki Juutinen:]
Vaikka monikansallisilla yrityksillä on enemmän varoja tutkimukseen, voidaan Suomessakin tehdä merkittäviä bioteknologisia innovaatioita. Alan tutkimukseen ja tuotteistamiseen on satsattava lisää varoja ja tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä on tiivistettävä. Tällä saralla myös kansainvälinen tutkimusyhteistyö on välttämätöntä. Hyödyn keräävät nopeimmat.
8. Aletaanko geenimuunneltuja elintarvikkeita tuottaa Suomessa? Milloin?
[Heikki Juutinen:]
Syksyllä 2003 laadittiin geenitekniikkastrategia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Ensimmäisinä suomalaisina geenitekniikan sovellutuksina kehitetään muuntogeenistä perunatärkkelystä paperiteollisuuteen ja kukkimatonta koivua helpotukseksi allergisille. Elintarvikesovellutuksissa tutkimuskin on vasta alussa.
9. Muuttuuko syömämme ruoka tulevaisuudessa kokonaan?
[Heikki Juutinen:]
Ei muutu kokonaan, mutta tulevaisuudessa ruoka on entistä turvallisempaa, terveellisempää ja monipuolisempaa. Tuoteinformaatio kehittyy informaatioteknologian myötä, jolloin kuluttajat saavat perusteellista tietoa elintarvikkeen ainesosista ja sen soveltuvuudesta omaan ruokavalioon.
10. Onko kuluttajan syytä olla huolissaan elintarvikkeiden tulevaisuuden kehityksestä?
[Heikki Juutinen:]
Kuluttajien pitäisi olla iloisia uusista mahdollisuuksista kehittää entistä laadukkaampia ja korkeatasoisempia elintarvikkeita.
[Annikka Marniemi:]
Niin kauan kun kuluttaja voi itse valita mitä tuotteita ja minkälaista ruokaa syö, en olisi huolissani. Tämä kuitenkin vaatii paitsi selkeät pakkausmerkinnät elintarvikkeissa, myös viljelijöille realistiset mahdollisuudet tuottaa ruokaa haluamallaan tavalla. Huolestuttavaa on, jos tavallisesti tuotettu, geenimuuntelulla tuotettu ruoka ja luomuruoka sekoittuvat.
Toimitusjohtaja, agronomi Heikki Juutinen
Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL) on suomalaisen elintarviketeollisuuden edunvalvoja sekä toimii myös alan yritysten yhteistyöfoorumina. Heikki Juutinen aloitti Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimitusjohtajana 1.6.2003. Hän on ollut liiton palveluksessa toukokuun 2003 alusta lähtien. Tätä ennen Juutinen työskenteli Pellervo-Instituutti Oy:n toimitusjohtajana.
Annikka Marniemi työskentelee elintarvikeasiantuntijana Suomen Kuluttajaliitossa. Suomen Kuluttajaliitto on kuluttajien etujärjestö ja palvelukeskus, joka neuvoo kuluttajia ja jakaa sekä välittää puolueetonta tietoa.


