Puolesta ja vastaan
Suurella osalla suomalaisista ei ole vielä omaa selkeää mielipidettä siirtogeenisistä elintarvikkeista. Tämä johtuu varmasti osaksi siitä, etteivät ne vielä näy tavallisen ihmisen arkielämässä, eikä tuotteita ole kaupan Suomessa.
Mutta silti geeniruoalla on joukko vankkoja vastustajia, sekä myös puolestapuhujia, jotka pääosin ovat alan tutkijoita.
Omat mielipiteensä esittävät tässä kaksi kansalaisjärjestöä - toinen puolesta ja toinen vastaan.
<<Takaisin
Kansalaisten Bioturvayhdistys ry:
MIKSI VASTUSTAMME ?
Muuntogeeninen, gm-ruoka, geenimuunneltu tai geeniruoka ovat synonyymeja, ja samalla kuvastavat miten uudesta asiasta on kyse; edes termistö ei ole vakiintunut.
Geenimuunneltuja ainesosia sisältävien elintarvikkeiden tuottamiseen on käytetty geneettisesti muunneltuja organismeja, kasveja, eläimiä tai mikrobeja. Geenitekniikkalain määritelmän mukaisesti näitä GM-organismeja ei olisi voitu saada aikaan perinteisen jalostuksen keinoin. Luonnollisen evoluution tuloksena syntyneillä organismeilla on takanaan miljoonien vuosien testi siitä, että ne sopivat yhteen(rinnakkaisevoluutio) muiden organismien kanssa. Geenimuunnelluilla organismeilla ei tällaista turvallisuustakuuta ole.
Kansalaisten Bioturvayhdistyksen lähtökohtana on varovaisuusperiaate, joka on hyväksytty monissa maailman ympäristösopimuksissa. Sen mukaisesti biologista turvallisuutta mahdollisesti vaarantavissa hankkeissa, niiden toteuttajien olisi kyettävä osoittamaan toiminnan turvallisuus. Näin ei geenitekniikan soveltamisen osalta ole vielä tapahtunut. Päinvastoin, uudet tutkimukset ovat nostaneet esille enemmän uusia kysymyksiä kuin antaneet vastauksia.
Sen paremmin EU:ssa kuin muuallakaan maailmassa ei mielestämme suurista väitteistä huolimatta ole tutkittu: mitä gm-kasvien todistettu epävakaus merkitsee, lisääkö yleisesti käytetty promoottori CaMV 35S geneettisiä muutoksia, kuinka gm-ruoka vaikuttaa sitä syöneen äidin kautta sikiön kehittymiseen. Vuoden 2004 alkuun mennessä ainoastaan 10 vertaisarvioitua tutkimusta on julkaistu gm-ruoan ja -rehujen vaikutuksesta niitä syövien terveyteen. Näistä puolet ovat ulkotieteellisesti mustamaalatun ja gm-kasveille kriittisiä tuloksia saaneen Arpad Pusztain ryhmän tutkimuksia.
Koska gm-kasvien viljelystä ja gm-elintarvikkeista sekä -rehuista ei ole myöskään nähtävissä merkittävää etua, ei ole mitään syytä ottaa riskejä, jotka vielä ovat lähes peruuttamattomia.Ehdotonta varovaisuutta ’geeniruokaa’ kohtaan tulisi noudattaa muun muassa näistä syistä:
- pitkäaikaisvaikutukset niitä syöville ihmisille tai eläimille:immuniteetin heikkeneminen, syöpä, aineenvaihduntahäiriöt, geneettiset muutokset, muutokset verenkuvassa, vaikutukset lisääntymiseen
- uusien ruoka-aineallergioiden syntyminen tai olemassa olevien pahentuminen
- ruoan sisältämien vierasproteiinien seurauksena
- muutokset ravintoaineiden saannissa, jos laatuominaisuuksiltaan muutetut gm-kasvit tulevat markkinoille
- suoranaisesti myrkyllisten ainesosien joutuminen ruoan joukkoon geenimuuntelun takia
Oleellisena osana ’geeniruoan’ vastustustamme on se tosiasia, että gm-elintarvikkeita ei ole ilman gm-kasveja. Gm-kasvien viljelyyn taas liittyy useita ongelmia, joista yhteenvetoa voi lukea lisää linkistä.
Gm-ainesten kasvavat pitoisuudet kaikissa, tavanomaisissa ja luomu-elintarvikkeissa, ovat lyhyen ajan kysymys, mikäli EU:ssa edelleen annetaan lisää lupia gm-tuotteiden maahantuontiin tai –kasvien viljelyyn. Gm-pitoisuudet elintarvikkeissa estävät kuluttajia valitsemasta gm-vapaita tuotteita sekä siemenissä ja maatalousympäristössä maataloustuottajia viljelemästä gm-vapaalla tuotantotavalla.Realisoitumattomat, väitetyt edut gm-kasveista eivät voi mennä varovaisuusperiaatteen ja valinnan vapauden edelle.
Hannes Tuohiniitty, puheenjohtaja Kansalaisten Bioturvayhdistys ry
Lisää perusteluja:
http://www.bioturva.org/eigmruok.htm ja
http://www.bioturva.org/eigmkasv.htm
---------------------------------------------------------------------------------------------Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa- Turvattu Luonto ry:
MIKSI KANNATAMME?
Geenitekniikka tarjoaa lisätyökalun nälän torjuntaan ja luonnon säästämiseen. Riittävän ravinnon tuottaminen maapallon väestölle tulevina vuosikymmeninä on niin suuri haaste, ettei meillä ole varaa jättää osaamistamme vajaakäytölle. Ei liene todellisuudessa kenellekään epäselvää, millä keinoilla maa saadaan tuottamaan runsas sato.
Suomessa tosin eletään yltäkylläisyydessä, ja meillä on varaa pitää osa pellosta kokonaan tuottamattomanakin, tai viljellä vaikkapa "kokeeksi" vanhaan malliin, ilman kasvinsuojelua ja lannoitusta tai käyttää vanhoja heikkosatoisia lajikkeita.
Maailmassa kuolee kuitenkin yli kaksikymmentätuhatta ihmistä nälkään joka päivä. Meidän tulee kannustaa ja tukea noiden ruuan alituotannosta kärsivien maiden pyrkimyksiä oman maataloutensa tuottavuuden nostamiseen, hyviksi ja tehokkaiksi tuntemillamme keinoilla. Ja yksi näistä keinoista on kasvinjalostus, mukaan luettuna geenitekniikka.
Geenitekniikka on täsmäjalostusta, jossa jo olemassa olevan lajikkeen perimää muutetaan, "vioitetaan", huomattavasti vähemmän kuin perinteisissä jalostusmenetelmissä. Ei-toivottuja perimätyyppejä tulee geenitekniikalla vain murto-osa siitä määrästä, mitä vanhoilla, risteytyksiin perustuvilla menetelmillä tulee.
Tehostamalla peltojen viljelyä säästämme samalla metsäluontoa tuleville sukupolville. Mitä suuremmat sadot maapallon pelloilta saadaan, sitä pienemmällä peltoalalla voidaan väestö ruokkia. Kaskiviljely kiellettiin (metsiä pilaavana ja hävittävänä) Suomessa jo 1800-luvulla. Miksi haluaisimme painostaa vaikkapa Afrikan maita pysäyttämään maataloutensa kehitys sille tasolle?
Geenitekniikkaa on käytetty jo parikymmentä vuotta arvokkaiden lääkeaineiden (insuliini, eräät hormonit jne) tuottamisessa.
Maanviljelyssä gm-lajikkeita on käytetty kymmenisen vuotta. Viime vuonna gm-lajikkeita viljeltiin jo noin 70 miljoonaa hehtaaria (kolmikymmenkertaisesti Suomen koko peltoala). USA:n, Kanadan, Argentiinan, Intian ja Kiinan toimittua täten edelläkävijöinä on nyt vihdoin aika Euroopan ja sen mukana Suomenkin voittaa taikauskoa muistuttava geenipelkonsa.
Geenitekniikalla saavutetaan kiistatta suurempia ja parempilaatuisia satoja, samalla ympäristöä säästäen. Viljelijöille ja kuluttajille on annettava totuudellista tietoa geenitekniikasta. Heille on myös annettava mahdollisuus, niin halutessaan, nauttia geenitekniikan suomista mahdollisuuksista.
Matti Pekkarinen & Heikki Jokipii, Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa- Turvattu Luonto ry
Lisätietoa: http://tuottavamaa.org/