Mitä on jo käytössä?
Lähes 20 maassa viljellään jo muuntogeenisiä kasvilajikkeita. Yli 70 prosenttia maailman gm-kasvien viljelyalasta löytyy Yhdysvalloista, jossa on jo pitkään tuotettu muun muassa siirtogeenistä maissia ja soijaa. Seuraavaksi suurimmat gm-kasvien viljelijät ovat Argentiina, Brasilila, Kanada, Kiinassa, Paraguay, Intia ja Etelä-Afrikka.
Käytössä olevat muuntogeeniset elintarvikkeet ovat lähes kaikki viljakasveja. Koko maailman vuoden 2006 muuntogeenisestä sadosta lähes 99 prosenttia viljeltiin aiemmin mainituissa kahdeksassa valtiossa. Gm-kasveja oli neljä: soija, maissi, puuvilla ja rypsi.
Muuntogeenisten kasvien viljely on kasvussa EU:ssa ja maailmalla. Vuonna 2006 gm-kasvien viljelyala Euroopassa oli 62 000 hehtaaria. EU-maista gm-kasvelja viljelevät Espanja, Ranska, Portugal, Saksa, Tsekki ja Slovakia. Maailmalla gm-kasvien viljelyala on noin 110 miljoonaa hehtaaria, josta noin puolet on Yhdysvalloissa.
EU oli hyväksynyt käyttöön noin 20 muuntogeenistä elintarviketta. Valtaosa on maissi- ja soijavalmisteita, joita voidaan hyödyntää elintarviketeollisuudessa. Valmisteita ei ole sellaisenaan tarkoitettu kuluttajamyyntiin.
Lista EU:n hyväksymistä gm-kasveista >>>
Muuntogeeniset ravintokasvit
Muuntogeenisten kasvien tutkimuksella tähdätään ravintoarvoltaan ja laadultaan parempien kasvien kehittämiseen sekä lisäämään satomääriä ja ruuan turvallisuutta vähentämällä kasvien altistusta taudeille ja sääoloille. Maatalouden ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään kehittämällä kasveja, jotka tarvitsevat entistä vähemmän lannoitteita.
Suurin osa gm-kasveista on tehty perustyökaluiksi tutkimuskäyttöön, esimerkiksi tietyn geenin toiminnan tutkimiseen. Ensimmäiset muuntogeeniset viljelykasvit otettiin viljelykäyttöön vuonna 1996.
Geenitekniikalla on lisätty kasvien kykyä sietää rikkakasvin torjunta-aineita tai puolustautua tuholaisia tai viruksia vastaan. Suosituimpia gm- viljelykasveja ovat herbisidejä eli rikkakasvien torjunta-aineita kestävät kasvit, joihin on siirretty torjunta-aineelle vastustuskyvyn antava geeni bakteerista. Valtaosan maailmalla viljeltävistä gm-kasveista muodostavat herbisidejä kestävät maissi, puuvilla, soija sekä öljykasvit rapsi ja rypsi.
Hyönteisille vastustuskykyisiin gm-kasveihin on siirretty Bacillus-bakteerista geeni, jonka tuottama proteiini on myrkyllistä kasvia syövälle hyönteiselle. Samaa proteiinia käytetään myös luonnonmukaisessa tuotannossa kasvituholaisten torjunnassa. Noin kolmasosa maailmalla viljeltävistä gm-kasveista kuuluu tähän ryhmään (ns. Bt-kasvit). Yleisimmät kasvilajit ovat puuvilla ja maissi.
Yhdysvalloissa on jo useita kuluttajille suunnattuja tuotteita, vaikka suuri osa alan sovelluksista on vasta kehitteillä. Uusista innovaatioista voit lukea lisää uutispalstaltamme.
Myös kuluttajien asenteet vaikuttavat kehitystyöhön. Tähän asti geeniruoka on aiheuttanut pelkoja, ja siksi alan tutkimukseen erityisesti Euroopassa on panostettu aiempaa vähemmän.
Onko geeniruokaa jo kaupoissa?
Suomessa saa myydä EU:n hyväksymiä muuntogeenisiä elintarvikkeita tai niitä ainesosina sisältäviä tuotteita. Käytännössä kaupoissa ei kuitenkaan tähän mennessä ole ollut tarjolla varsinaisia gm-elintarvikkeita.
Gm-ainesosia sisältäviä tuotteita saattaa kuitenkin olla myynnissä. Tullilaboratorion mukaan heidän tutkimistaan mahdollisesti gm-tuotteita sisältävistä näytteistä noin kolmannes on ollut positiivisia. Useimmiten kysymys on ollut soijasta. Yleensä muuntogeenisen ainesosan osuus näytteestä on kuitenkin niin pieni, ettei se ylitä maininnan edellyttämää 0,9 prosentin raja-arvoa. Kyse ei siis tällöin ole varsinaisesta gm-elintarvikkeesta.