Mitä on jo käytössä?
Muuntogeenisiä kasvilajikkeita viljellään jo 29 maassa. Viljelyalan perusteella suurin on Yhdysvallat.
Jo satoja muuntogeenisiä lajikkeita kymmenistä kasvilajeista on hyväksytty viljelyyn, ja tuhannet lajikkeet odottavat hyväksyntää. Eniten viljellään gm-soijaa, -maissia, -rapsia ja -puuvillaa.
Satoja gm-lajikkeita hyväksytty
Muuntogeenisiä kasvilajikkeita viljellään jo 29 maassa.
Vuonna 2010 gm-kasveja viljelevistä maista 19 oli kehitysmaita ja vain 10 teollisuusmaita.
Suurin gm-kasveja viljelevä maa viljelyalan perusteella on Yhdysvallat, jossa viljelyala oli vuonna 2010 noin 67 miljoonaa hehtaaria. Jo puolet gm-kasveista viljellään kehitysmaissa, joista suurimmat gm-viljelijät ovat Kiina, Argentiina, Brasilia, Intia ja Etelä-Afrikka. EU:n alueella viljellään gm-kasveja Espanjassa, Tsekin tasavallassa, Romaniassa, Saksassa, Puolassa ja Slovakiassa ja Ruotsissa.
Käytössä olevat muuntogeeniset elintarvikkeet ovat lähes kaikki viljakasveja. Jo satoja muuntogeenisiä lajikkeita kymmenistä kasvilajeista on hyväksytty viljelyyn, ja tuhannet lajikkeet odottavat hyväksyntää. Eniten viljellään muuntogeenistä soijaa, -maissia, -rapsia ja -puuvillaa. Valtaosa taloudelliseen käyttöön hyväksytyistä gm-kasveista on rikkakasvihävitteitä tai tuhohyönteisiä kestäviä.
”Suomessa tai muissa Pohjoismaissa ei viljellä muuntogeenisiä kasveja. Suomessa ei myöskään ole kaupan elintarvikkeita, joissa on muuntogeenisiä ainesosia.”
- Muuntogeeniset elintarvikkeet, BTNK:n julkaisu 2010
Muuntogeenisten kasvien viljely kasvussa
Muuntogeenisten kasvien viljelyala kasvaa vuosittain jatkuvasti noin kymmenen prosentin vauhdilla ja oli vuonna 2010 148 miljoonaa hehtaaria. Noin puolet maailman gm-kasvien viljelyalasta löytyy Yhdysvalloista, jossa on jo pitkään tuotettu muun muassa siirtogeenistä maissia ja soijaa.
EU on hyväksynyt käyttöön noin 20 muuntogeenistä elintarviketta. Valtaosa on maissi- ja soijavalmisteita, joita voidaan hyödyntää elintarviketeollisuudessa. Valmisteita ei ole sellaisenaan tarkoitettu kuluttajamyyntiin.
Lista EU:n hyväksymistä gm-kasveista >>>
EU:ssa hyväksytyt gm-elintarvikkeet ja rehut (Evira) >>>
Muuntogeeniset ravintokasvit
Muuntogeenisten kasvien tutkimuksella tähdätään ravintoarvoltaan ja laadultaan parempien kasvien kehittämiseen sekä lisäämään satomääriä ja ruuan turvallisuutta vähentämällä kasvien altistusta taudeille ja sääoloille. Maatalouden ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään kehittämällä kasveja, jotka tarvitsevat entistä vähemmän lannoitteita.
Suurin osa gm-kasveista on tehty perustyökaluiksi tutkimuskäyttöön, esimerkiksi tietyn geenin toiminnan tutkimiseen. Ensimmäiset muuntogeeniset viljelykasvit otettiin viljelykäyttöön vuonna 1996.
Geenitekniikalla on lisätty kasvien kykyä sietää rikkakasvin torjunta-aineita tai puolustautua tuholaisia tai viruksia vastaan. Suosituimpia gm- viljelykasveja ovat herbisidejä eli rikkakasvien torjunta-aineita kestävät kasvit, joihin on siirretty torjunta-aineelle vastustuskyvyn antava geeni bakteerista. Valtaosan maailmalla viljeltävistä gm-kasveista muodostavat herbisidejä kestävät maissi, puuvilla, soija sekä öljykasvit rapsi ja rypsi.
Hyönteisille vastustuskykyisiin gm-kasveihin on siirretty Bacillus-bakteerista geeni, jonka tuottama proteiini on myrkyllistä kasvia syövälle hyönteiselle. Samaa proteiinia käytetään myös luonnonmukaisessa tuotannossa kasvituholaisten torjunnassa. Noin kolmasosa maailmalla viljeltävistä gm-kasveista kuuluu tähän ryhmään (ns. Bt-kasvit). Yleisimmät kasvilajit ovat puuvilla ja maissi.
Kuluttajien asenteilla merkitystä
Yhdysvalloissa on jo useita kuluttajille suunnattuja tuotteita, vaikka suuri osa alan sovelluksista on vasta kehitteillä. Myös kuluttajien asenteet vaikuttavat kehitystyöhön. Tähän asti geeniruoka on aiheuttanut pelkoja, ja siksi alan tutkimukseen erityisesti Euroopassa on panostettu aiempaa vähemmän.
Onko geeniruokaa jo kaupoissa?
Suomessa saa myydä EU:n hyväksymiä muuntogeenisiä elintarvikkeita tai niitä ainesosina sisältäviä tuotteita. Käytännössä kaupoissa ei kuitenkaan tähän mennessä ole ollut tarjolla varsinaisia gm-elintarvikkeita.
Gm-ainesosia sisältäviä tuotteita saattaa kuitenkin olla myynnissä. Tullilaboratorion mukaan heidän tutkimistaan mahdollisesti gm-tuotteita sisältävistä näytteistä noin kolmannes on ollut positiivisia. Useimmiten kysymys on ollut soijasta. Yleensä muuntogeenisen ainesosan osuus näytteestä on kuitenkin niin pieni, ettei se ylitä maininnan edellyttämää 0,9 prosentin raja-arvoa. Kyse ei siis tällöin ole varsinaisesta gm-elintarvikkeesta.