Kolme esimerkkiä
Kultainen riisi
Kultaiseen riisiin on siirretty kaksi narsissin geeniä ja yksi bakteerin geeni. Nimensä riisi saa tuottamansa A-vitamiinin esiasteen, beetakaroteenin, aiheuttamasta kellertävästä väristä.
Kultaisen riisin käyttö voisi sen kehittäjien mielestä lieventää aliravitsemusongelmaa monissa kehitysmaissa, sillä noin 400 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii A-vitamiinin puutoksesta. Puutostila aiheuttaa muun muassa vastustuskyvyn heikkenemistä ja sokeutumista.
Kultaisen riisin patentoineet yhtiöt ovat luopuneet patenteistaan humanitaarisissa projekteissa, jotta vähävaraiset viljelijät saisivat siemenet käyttöönsä veloituksetta. Tästä huolimatta kultaisen riisin kansalaisvastustus on ollut voimakasta, eikä sitä vielä ole otettu laajamittaiseen käyttöön.
Virusta vastustava papaija
Perinteinen jalostus muuttaa viljelykasvien perimää siten, että niistä häviää ei-toivottujen geenien lisäksi myös hyviä ominaisuuksia. Joskus haluttu ominaisuus voidaan yrittää palauttaa takaisinristeytyksellä villilajikkeen kanssa, mutta aina tämäkään ei ratkaise ongelmaa.
Näin kävi Havaijin papaijaviljelmillä, jossa mosaiikkivirus uhkasi koko elinkeinoa saarella. Muuten hyviksi havaittuihin lajikkeisiin pystyttiin kuitenkin geenitekniikan avulla lisäämään kyseisen viruksen proteiinikuorta.
Geeninsiirto toimi rokotteen tavoin eli teki lajikkeesta vastustuskykyisen virukselle. Papaijan oma immuunijärjestelmä tunnisti ja torjui viruksen.
Muuntogeeninen papaija on ollut saarella käytössä viiden vuoden ajan. Uuden mosaiikkivirukselle vastustuskykyisen papaijan heikkoutena näyttää olevan, että se on alttiimpi eräälle sienitaudille kuin perinteiset papaijalajikkeet. Sen kauppaamisessa on myös vaikeuksia, sillä etupäässä japanilaiset suurostajat ovat kuluttajajärjestöjen asenteista johtuen suhtautuneet torjuvasti muuntogeenisiin lajikkeisiin.
Ei-allergisoiva soija
Soija on tällä hetkellä eniten viljelty muuntogeeninen elintarvike. Koko maapallon gm-viljelyalasta reilusti yli puolet on nimenomaan soijaa.
Yhdysvaltojen soijanviljelypinta-alasta taas jo 80 % on muuntogeenistä soijaa.
Geenimuokkauksella pyritään yleensä joko lisäämään soijan vastustuskykyä herbisideille tai tuhohyönteisille tai lisäämään soijan ravintoarvoa. Käynnissä on myös tutkimuksia, joiden avulla pyritään poistamaan soijasta allergiaa aiheuttavia proteiineja, joita on soijan 14 552 proteiinin seassa kymmenkunta.
Näin ravitsemuksellisesti arvokas soija olisi useampien kuluttajien käytettävissä.