LAINSÄÄDÄNTÖ
Vuonna 1995 voimaanastuneen geenitekniikkalain
tavoitteena on edistää geenitekniikan turvallista käyttöä ja kehittymistä eettisellä tavalla. Laki pyrkii ehkäisemään ja torjumaan haittoja, joita geenitekniikalla muunnettujen organismien käyttö voi aiheuttaa.
Alaa säädellään myös monilla muilla laeilla.
Uudistunut geenitekniikkalaki
Suomen geenitekniikkalakia muutettiin syyskuussa 2004, jolloin muutoksilla saatettiin kansallisesti voimaan EU:n geenimuunneltuja organismeja koskevan direktiivin (2001/18/EY) tavoitteet. Uudistetun lain tavoitteena on entisestään tehostaa ihmisen ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelua. Laki laajentaa geenitekniikalla muunnettujen elävien organismien käyttöä koskevaa riskinarviointia siten, että huomioon otetaan suorat, välilliset, välittömät ja viiveellä ilmenevät ympäristö- ja terveysvaikutukset.
Markkinoille saatetuille tuotteille on tarkoitus laatia seurantasuunnitelma, jonka avulla voidaan havaita geenitekniikalla muunnettujen organismien mahdolliset vaikutukset ihmisen ja eläinten terveyteen ja ympäristöön markkinoille saattamisen jälkeen.
Lakiin lisättiin myös tuotteiden pakkausmerkintöjä koskeva säännös, joka edellyttää, että kaikissa merkintävelvoitteen alaisissa tuotteissa on maininta "Tämä tuote sisältää geenitekniikalla muunnettuja organismeja".
Lakiin sisältyy myös yleisön oikeus tulla kuulluksi, kun haetaan lupaa geenitekniikalla muunnettujen organismien tarkoitukselliselle levittämiselle muussa kuin markkinoille saattamistarkoituksessa. Yleisö voi myös tutustua levittämistä koskeviin tietoihin geenitekniikan rekisterissä.
Valvonta jaettu kolmelle taholle
Geenitekniikkalain käytännön valvonta on siirtynyt geenitekniikan lautakunnalta
- Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle,
- Suomen ympäristökeskukselle ja
- Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle.
Muutoksella haluttiin eriyttää lain valvonta ja päätöksenteko toisistaan.
Tutkimuslaki
Vuonna 1999 voimaan tullut laki lääketietellisestä tutkimustoiminnasta (488/1999) säätelee ihmiseen ja ihmisen alkioon kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta. Lakiin on kirjattu keskeisiä edellytyksiä tutkimuksen suorittamiselle muun muassa tutkijan pätevyydestä ja tutkittavalta vaadittavasta suostumuksesta. Alaikäisiin, kehitysvammaisiin ja vankeihin kohdistuvasta tutkimuksesta on erityissännöksiä.
Tutkimuslakia täydennettiin EU:n lääketutkimus-direktiiviä (2001/20/EY) vastaavaksi 1.5.2004 voimaan tulleilla muutoksilla.
Alkiotutkimus & kantasolut
Alkiotutkimusta on laissa säädelty varsin yksityiskohtaisesti. Alkioita saa tutkia vain niissä laitoksissa, joille Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt luvan.
Tutkimukseen tarvitaan aina molempien sukusoluluovuttajien suostumus, joka voidaan missä tahansa vaiheessa peruuttaa. Yli 14 päivän ikäisiä alkioita ei saa tutkia, eikä alkiota saa luoda ainoastaan tutkimustarkoituksia varten.
Lue lisää kantasoluihin liittyvistä määräyksistä >> Kantasolut ekstra, lait & määräykset
Hedelmöityshoitolaki
Eduskunta hyväksyi suuren valiokunnan lakiehdotuksen hedelmöityshoitolaista täysistunnossaan 20.10.2006. Laissa hedelmöityshoidoista säädetään hedelmöityshoidon antamisen edellytyksistä, sukusolujen ja alkioiden käytön ja valinnan rajoituksesta, sukusolujen luovuttamisesta ja varastoinnista, hoidon tuloksena syntyneen lapsen oikeudesta saada tieto alkuperästään sekä toiminnan luvanvaraisuudesta. Isyyslakiin tehtävillä muutoksilla otetaan huomioon tilanteet, joissa lapsi syntyy hedelmöityshoidon tuloksena. Lait tulevat voimaan 1.9.2007.
Hedelmöityshoitojen avulla syntyy Suomessa vuosittain noin 3000 lasta. Hedelmöityshoitoja on annettu myös tilanteissa, joissa pyritään välttämään sukusolujen kautta periytyvää vakavaa sairautta.
Lue Bioteknologia Info-lehti teemasta
2/2003: Lainsäädäntö & etiikka
Uudistuvaa geenitekniikkalaki. Bioetiikan näkökulmasta kiinnostavat keskustelunaiheet. Kenellä on oikeus geenitiedon käyttöön, kysyvät bioeetikot.(Pdf)
2/2003
(1,19 megatavua)