Suomalaisia bioalan innovaatioita aikajanalla
Bioteknologia Info -palvelu on koonnut aikajanalle suomalaisia bioalan innovaatioita 160 vuoden ajalta. Aikajana ei ole täydellinen, mutta luo mielenkiintoisen näkökulman bioalan kehittymiseen maassamme.
Miksi suomalainen aikajana koottiin?
Olemme julkaisseet aikaisemmin kansainvälisen aikajanan. Halusimme selvittää tarkemmin myös suomalaisia innovaatioita. Tämäntyyppistä, edes alustavaa, kartoitusta ei ole aikaisemmin tehty.
Miten se koottiin?
Lähtökohtana käytettiin Keksintösäätiön ja YLE Teeman verkkosivuilla olevaa listausta suurista suomalaisista keksinnöistä. Bioinnovaatioiden osalta listaa täydensi ystävällisesti Patentti- ja rekisterihallituksen tutkija Pirkko Karinen. Tämän jälkeen lista on ollut kommentoitavana Tekesissä ja Suomen bioteollisuus ry:hyn kuuluvissa yrityksissä sekä noin seitsemälläkymmenellä suomalaisella alan professorilla.
Onko aikajana täydellinen?
Ei. Esimerkiksi osa alan yrityksistä on vielä nuoria, ja kaikkia innovaatioita ei olla vielä ehditty suojata tai niiden tuotekehitys on siinä vaiheessa, etteivät yritykset halua tuoda niitä julkisuuteen. Päivitämme aikajanaa jatkuvasti saamamme palautteen pohjalta.
Millä kriteereillä innovaatiot valittiin?
Käytimme selvitystyössä kahta määritelmää ”bioala” ja ”innovaatio”, joiden kummankin merkityksestä on monia näkemyksiä. Bioalaan kuuluviksi katsoimme muun muassa bioteknologialuokituksen mukaiset patentit sekä alan yritysten ja tutkijoiden itse ilmoittamat innovaatiot.
Rajanveto on vaikeaa vaikkapa lääkealan innovaatioiden kohdalla: Esimerkiksi Orionin alkuperäislääkeet ovat kiistämättä kaikki synteettisiä molekyylejä, ja niiden taustalla on myös kemiallista ja farmakologista osaamista. Myös bioalan innovaatioiksi ne voi kuitenkin lukea siksi, että itse innovaatio ei olisi ollut mahdollinen ilman molekyylitason tietoa siitä sairaudesta, johon halutaan lääkkeellä vaikuttaa.
Innovaatio taas voi olla tuote, menetelmä tai toimintamalli, josta on ollut tai tulee todennäköisesti olemaan konkreettista hyötyä. Tämäkin on toki rajanvetokysymys, eikä kaikkien aikajanalla olevien keksintöjen hyötyarvo tai käytännön sovellettavuus ole yhtäläinen.
