Bioteknologian aikajana
2000
2003
hevonen kloonataan
2002
ensimmäinen versio ihmisen geenikartasta
2002
malarialoision ja sitä levittävän hyttysen perimä selvitetään
2001
Riisin täydellinen geenikartta valmis.
2000
Geenisiirron avulla kehitetään A-vitamiinia sisältävä "kultainen riisi".
2000
Ihmisen perimän emäsjärjestys selvitetty.
1990
1999
DNA-sormenjälki-menetelmät otetaan käyttöön rikostutkinnassa.
1997
Ensimmäinen kloonattu eläin, Dolly-lammas, syntyy Skotlannissa Roslin instituutissa.
1996
Ensimmäinen eukaryootin perimä selvitetään (hiiva, Saccharomyces cerevisiae).
1995
Ensimmäinen bakteerin perimä selvitetään (Hemophilus influenzae).
1995
Kolesterolia vähentävä margariini/ Raisio- yhtymä
1993
Periytyvän paksusuolen syövän geenitausta/ Albert de la Chapellen ryhmä
1993
Huomen-lehmä, Suomen ensimmäinen siirtogeeninen hieho/ Kuopion yliopisto
1991
Perinnöllisen AGU-taudin geenivirhe/Leena Peltosen ryhmä
1990
Iso-Britannia hyväksyy ensimmäisen bioteknisesti tuotetun elintarvikkeen, modifioidun hiivan.
1989
USA sallii geenimuunnellun, hyönteisille vastustuskykyisen puuvillan kenttäkokeet.
1988
Ihmisgenomin (Human Genome) kartoitusprojekti alkaa.
1987
USA sallii ensimmäiset kenttäkokeet geenimuunnelluille, viruksille vastustuskykyisille tomaateille ja perunoille.
1986
Luunmurtumien hoidossa käytettävät biohajoavat istukkeet/ Pertti Törmälä
1986
Ensimmäinen bioteknologisesti valmistettu syöpälääke: interferoni.
1986
Ensimmäinen geeniteknologian avulla tuotettu rokote ihmiselle: hepatiitti -B-rokote.
1984
HI-viruksen koko genomi sekvensoidaan.
1983
Ensimmäinen täysin bioteknisesti tuotettu kasvi: petunia.
1982
Ensimmäinen bioteknisesti valmistettu lääke: ihmisen insuliini.
1982
Ensimmäinen yhdistelmä-DNA-tekniikalla valmistettu rokote.
1980
Kary Mullis Cetus-yhtiöstä keksii tekniikan DNA:n monistamiseen (PCR eli polymeraasiketjureaktio).
1980
Öljy-yhtiö Exxon patentoi öljyä pilkkovat mikro-organismit.
1970
1977
Ensimmäinen DNA:n sekvensointimenetelmä kehitetään (Gilbert ja Maxam).
1976
DNA rakentuu neljästä eri emäksestä (A, C, T, G), jotka määräävät geenin toiminnan. NIH antaa ensimmäiset viralliset ohjeet yhdistelmä-DNA:n käytöstä.
1975
Kohler ja Milstein valmistavat monoklonaalisia vasta-aineita.
1972
Interferonin puhdistusmenetelmän kehittäminen. Myöhemmin interferoni-lääkkeiden kehittäminen syöpä- ja virustautien hoitoon./ Kari Cantell
1972
Berg valmistaa ensimmäisenä yhdistelmä-DNA:ta katkaisemalla DNA-molekyylin tietystä kohdasta ja liittämällä katkaistut palat yhteen.
1960
1966
Geneettisen koodin avaaminen: Nirenberg, Mathaei ja Ochoa osoittavat, että kolmen emäksen muodostama sekvenssi (kodoni) antaa ohjeet kaikkien 20 aminohapon valmistamiselle.
1965
Bakteereista löydetään antibiooteille vastustuskyvyn antavat DNA-molekyylit eli plasmidit.
1963
Maanviljelyn maailmanlaajuinen "vihreä vallankumous" alkaa.
1962
Watson, Crick ja Wilkinson saavat Nobelin palkinnon DNA:n rakenteen selvittämisestä.
1950
1958
Coenberg löytää DNA polymeraasin ja onnistuu valmistamaan DNA:ta koeputkessa.
1957
Crick ja Gamov esittävät periaatteen: DNA toimii ohjeena RNA:lle, joka puolestaan toimii ohjeena proteiinien valmistukselle.
1953
Watson ja Crick ratkaisevat DNA:n rakenteen. Tulos julkaistaan Nature-lehdessä.
1951
Lederberg löytää lambda-fagin eli E.coli -bakteerin viruksen.
1940
1947
McClintock löytää transposonit eli hyppivät geenit.
1945
Nobel-palkinto A.I. Virtaselle
1944
Avery tutkimusryhmineen esittää, että DNA sisältää geneettisen informaation.
1942
Penisilliinin massatuotanto mikrobeissa aloitetaan.
1930
1938
Sana molekyylibiologia otetaan käyttöön.
1932
AIV-rehunsäilytysmenetelmä ja sen patentointi/ Artturi Ilmari Virtanen.
1920
1928
Fleming keksii penisilliinin.
1926
Muller osoittaa, että röntgensäteet lisäävät geenimutaatioita banaanikärpäsillä.
1910
1919
Bioteknologia-sanaa käytetään ensimmäisen kerran julkaisussa
1912
Bragg käyttää röntgensäteitä molekyylitason rakenteiden havaitsemiseen.
1910
Morgan tutkii banaanikärpäsiä ja todistaa, että geenit sijaitsevat kromosomeissa. Tämä havainto luo perustan modernille perinnöllisyystieteelle.
1900
1909
Johannsen määrittää sanat geeni, genotyyppi ja fenotyyppi.
1905
Wilson ja Stevens esittävät teorian sukupuolen määräytymisestä ( X- ja Y- kromosomit).
1904
Bateson osoittaa, että jotkut ominaisuudet eivät periydy sattumanvaraisesti. Tämä luo käsitteen "geenien kytkentä" ja johtaa geenikarttojen tekemiseen.
1902
Sutton ehdottaa, että Mendelin määrittelemät "perintötekijät" eli geenit sijaitsevat kromosomeissa.
1900
Reed osoittaa, että hyttysten levittämä keltakuume on viruksen aiheuttama tauti.
1800-1900
1899
Beijerick vahvistaa, että tupakan mosaiikkitaudin aiheuttaja on virus.
1897
Buchner osoittaa, että käymisreaktio voi tapahtua pelkällä hiivauutteella, ilman kokonaisia hiivasoluja. Tämä havainto on pohjana biokemian tutkimukselle.
1892
Ivanowsky epäilee tupakan mosaiikkitaudin aiheuttajaksi bakteeria pienempiä mikrobeja, joita aletaan myöhemmin kutsua viruksiksi.
1881
Pasteur kehittää rokotteita, joissa käytetään heikennettyä taudinaiheuttajaa. Tämä luo pohjan immunologian tutkimukselle.
1882
Flemming esittää teorian solunjakautumisesta eli mitoosista ja löytää kromosomit.
1865
Mendel esittää periytymisen lait, jotka ovat pohjana perinnöllisyystieteelle.
1863
Pasteur kehittää pastöroinnin eli mikrobien hävittämisen kuumentamalla.
1859
Darwin julkistaa evoluutioteoriansa kirjassaan "Lajien synty".
1857
Pasteur todistaa, että mikrobit aiheuttavat käymisreaktion.
1835-1855
Scheiden ja Schwann esittävät, että kaikki organismit koostuvat soluista.
1833
Ensimmäinen entsyymi löydetään.
1830
Proteiinit eli valkuaisaineet löydetään.
1809
Appert steriloi ruuan kuumentamalla.
1500-1800
1798
Jenner julkaisee kirjan tutkimuksistaan isorokkorokotteella.
1675
Leeuwenhoek kehittää mikroskoopin, jolla löytää bakteerin.
1663
Hooke löytää solun.
1590
Jansen kehittää mikroskoopin.
n.100ekr
n.500ekr
Hiivaa käytetään leivän nostattamiseen Egyptissä. Käymisprosessia hyödynnetään ruuanvalmistuksessa Kiinassa. Jugurtin valmistus maitohappobakteereja hyödyntäen. Homeiden käyttö juuston valmistuksessa. Etikan ja viinin valmistus.
Ihminen aloittaa kasvien viljelyn ja kotieläinten kesyttämisen. Perunoita viljellään ravinnoksi.
