Tutkimuksen taso erittäin hyvä
Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Anneli Pauli kiittää suomalaisen biotutkimuksen erinomaista perustaa, mutta toteaa, että kaupalliseen menestykseen tarvitaan muutakin.
-- Antaisin suomalaiselle bioalan osaamiselle yleisarvosanan erittäin hyvä, toteaa Suomen Akatemian ylijohtaja Anneli Pauli bioteknologia.infon haastattelussa syksyllä 2005.
Anneli Paulin mukaan maamme bioalan osaaminen perustuu ennen muuta vankkaan perustutkimukseen. Tutkimusyksiköiden kaikkein terävin kärki löytyy Suomen Akatemian ja Tekesin yhdessä rahoittamista huippuyksiköistä. Vuosina 2006—2011 rahoitettavista 23 huippuyksiköstä kuusi liittyy biotekniikkaan.
Biokeskusten lukumäärä Suomen erityispiirre
Kaikki ei silti ole yhtä juhlaa. Usea eri taho panostaa biotutkimukseen, mutta onko tutkivia tahoja jo liikaa?
– Rajallisten voimavarojen käytöstä pitää voida keskustella. Periaatteessa viiden miljoonan asukkaan Suomeen ei mahtuisi viittä biokeskusta, mutta toisaalta kaikki toimivat erittäin hyvin. Yhdessä ne voivat muodostaa kokonaisuuden, jolla riittää potentiaalia vaikka mihin, Anneli Pauli pohtii.
2006: Biocenter Finland kokoaa biokeskukset yhteen
Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa toimivat Suomen biokeskukset päättivät kesäkuussa 2006 perustaa uuden yhteisen organisaation, Biocenter Finlandin, jonka avulla pyritään mm. tehostamaan yhteistyötä ja karsimaan päällekkäisiä toimintoja. Päätavoitteena on edistää korkeatasoisen biotieteellisen tutkimuksen edellytyksiä ja tekemistä Suomessa.
– Kenties Suomessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän myös muuhun kuin lääketieteellisen biotekniikan kehittämiseen, sillä meillä ei ole suuria kansainvälisiä lääkeyrityksiä. Niiden sijaan meillä on omia hyvin vahvoja teollisuudenaloja, kuten puunjalostus, joita voidaan vahvistaa biotekniikan keinoin, Pauli sanoo.
– Toisaalta perustutkimuksen luonteeseen kuuluu tietty vapaus, joten sitä ei saa suitsia liiaksi, hän täydentää ja ottaa esimerkiksi hehkulampun keksijän: – Edison piti keksimäänsä hehkulamppua aluksi hyödyttömänä keksintönä. Aina ei siis keksijä tai tutkija itsekään ymmärrä uuden tiedon arvoa, muista nyt puhumattakaan, Pauli miettii.
Tutkimusta euroilla, ei bkt-osuuksilla
Toinen iso huolenaihe liittyy rahoituksen määrään ja rahoittajien kärsimättömyyteen.
– Suomessa ei malteta odottaa kaupallista menestystä. Esimerkiksi USA:ssa bioalan tutkimusta alettiin rahoittaa paljon aikaisemmin kuin Suomessa, ja vasta viime vuosina tutkimus on alkanut poikia merkittävässä määrin kaupallisia tuotteita USA:n markkinoille, Anneli Pauli toteaa.
Tutkimuksen taso mitattiin vuonna 2002
Suomalaisen biotutkimuksen tasoa on arvioitu Suomen Akatemian julkaisussa 11/02. Julkaisu löytyy verkosta www.aka.fi (julkaisut/julkaisusarjat/2002)
Suomalaisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on suurempi kuin USA:ssa, mutta: – Euroilla me tutkimme, ja rahaa meillä on käytössä paljon vähemmän kuin USA:ssa, Pauli huomauttaa.
Lisäeuroja kaivattaisiin kipeimmin silloin, kun työ ei enää ole perus- tai soveltavaa tutkimusta vaan pitäisi ajatella tutkimuksen hyödyntämistä ja kaupallistamista. Näitä euroja voitaisiin saada riskirahoittajilta.
– Esimerkiksi pohjoismaiset yhteistyöhankkeet saattaisivat olla kooltaan jo sitä luokkaa, että myös ulkomaiset rahoittajat kiinnostuisivat niistä, Anneli Pauli arvioi.
Lue koko haastattelu
Haastattelu on julkaistu alun perin Bioteknologia info –lehdessä>>Lue alkuperäinen haastattelu (numerossa 3/2005).