Bioteknologia.info

 

Bioalan kehittäminen käynnistyi Suomessa 80-luvun puolivälissä, kun biotekniikka ja molekyylibiologia valittiin Suomessa yhdeksi yliopistollisen tutkimuksen painopistealueeksi, ja Tekes aloitti ensimmäisen bioteknologiaan liittyvän teknologiaohjelmansa.

Pian tämän jälkeen opetusministeriö perusti erilliset alan tutkimukseen erikoistuneet biokeskukset yliopistopaikka-kunnille: Helsinkiin, Turkuun, Kuopioon ja Ouluun, sekä myöhemmin myös Tampereelle. Myös Suomen Akatemia on vuosien varrella kehittänyt alaa aktiivisesti, mm.  huippututkimusohjelmallaan.

Suomalainen tutkimus on tänään monipuolista ja korkeatasoista. Suurimmaksi kysymykseksi on noussut se, miten vahvaa tutkimusosaamista pystytään hyödyntämään myös kaupallisesti.

Yritykset tuotekehitysvaiheessa

Yrityksiä syntyi Suomeen eniten 1990-luvun loppupuolella, jolloin myös alan tutkimuspanostukset kasvoivat voimakkaimmin.

–  Yritysten määrä Suomessa on nyt vakiintunut noin sataanviiteenkymmeneen, mikä on suhteellisen paljon väestönmäärään nähden. Suomalaiset yritykset ovat kuitenkin vielä pieniä. Suuri osa on edelleen tuotekehittelyvaiheessa, kertoo bioalaa vuosia kartoittanut tutkimuspäällikkö Terttu Luukkonen Elinkeinoelämän tutkimuskeskuksesta.

Valtaosa suomalaisista yrityksistä – kuten tutkimuksestakin - toimii terveydenhuoltoon liittyvillä aloilla. Sen sijaan maa- ja metsätalouteen tai metsäteollisuuteen liittyvät sovellukset eivät vielä ole saaneet Suomessa merkittävää roolia.

Muutamat elintarvikeyritykset valmistavat pääosin terveysvaikutteisia tuotteita. Geenimuokattua ruokaa ei artikkelia kirjoitettaessa ole Suomen markkinoilla, mutta tutkimushankkeissa geenimuuntelua kasveissa tutkitaan. Myös ympäristösovellukset ovat pääasiassa vielä tutkimuspöydillä.

– Bioalan yritykset yrittävät kaupallistaa tieteellisiä keksintöjä. Merkittävä osa edustaa uniikkeja tuotteita, joille ei ole valmiita markkinoita. Tämä tuo lisähaasteita markkinointiin, Terttu Luukkonen kuvaa.

Menestyneet osanneet kansainvälistyä

 

Biomarkkinat ovat kansainväliset.  Kaksi kotimaista alan yritystä onkin listautunut Helsingin sijaan suoraan Lontoon pörssiin. Kummankin anti ylimerkittiin moninkertaisesti. Toinen näistä, alkuvuodesta 2005 listautunut kuopiolais-lontoolainen Ark Therapeutics kehittää geenipohjaisia lääkkeitä syöpä-, sydän- ja verisuonitauteihin.

Toinen vuoden 2004 lopussa Lontoon pörssiin listautunut tamperelaisen biomateriaaliyhtiö Inion kehittää biohajoavia istukkeita kallo- ja leukamurtumiin, hammaskirurgiaan, urheilulääketieteeseen sekä ortopedisiin vammoihin. Biohajovat istukkeet kuuluvat biomateriaaleihin, jossa Suomella on vahvaa osaamista.

Suomen bioteollisuuden asiamies Saara Hassinen nostaa suomalaisiin vahvoihin alueisiin myös diagnostiikan. Esimerkiksi Helsingissä ja Kajaanissa toimiva bioteknologiayritys Biohit on saanut kehittämälleen mahalaukun sairauksien diagnosointiin tarkoitetulle testille juuri myyntiluvan Kiinan suurille markkinoille.

Tulevaisuudessa Hassinen odottaa paljon teolliselta biotekniikalta, eli alan menetelmien hyödyntämisestä eri teollisuuden prosesseissa:– Suomi on osaamisensa suhteen hyvässä asemassa biotekniikan ns. kolmannen aallon suhteen. Alamme on hyvin verkottunut, mikä auttaa kun uutta teknologiaa halutaan soveltaa täysin uusilla alueilla. Nämä sovellukset ovat herättäneet myös ympäristöjärjestöjen kiinnostuksen, Saara Hassinen sanoo.

Läksynä kaupallistaminen

Bioyrityksen kasvattaminen on kallista. Moni kotimainen yritys onkin jo saanut kansainvälisen omistajan tai yhteistyökumppanin. Tässä on myös haittapuolensa:

– Suomen etu ei ole, että innovaatio myydään ulkomaille liian alkuvaiheessa. Meidän tulisi itse osata kaupallistaa vankkaa osaamistamme. Yritykset tarvitsevat siksi myös riittävää rahallista tukea alkuvaiheessa, Terttu Luukkonen painottaa.

Mutta tuleeko bioalasta sitten koskaan kansantaloudellisesti merkittävää alaa?

– Todennäköisesti, vaikka kyse onkin epävarmasta alasta. Keksinnöt tulevat olemaan tulevaisuuden arkipäiväämme, mutta tulevaisuuden voittajien ennustaminen nykyisistä sovellusalueista on kuitenkin hyvin vaikeaa, ja jopa riskialtista, Terttu Luukkonen toteaa. Vankka teollinen pohja sovellusalalla ja hyvät tuotteiden vientiedellytykset ovat kuitenkin tärkeitä seikkoja arvioitaessa tulevaisuuden voittajia.

Valtioneuvoston viimevuotisen selonteon mukaan tulevaisuudessa korkea markkinapotentiaali olisi mahdollisesti erityisesti terveysvaikutteisilla elintarvikkeilla, ympäristönsuojelun sovelluksilla ja bioinformatiikalla.