Bioteknologia.info

 

Bioalan kehittäminen käynnistyi Suomessa 1980-luvun puolivälissä, kun biotekniikka ja molekyylibiologia valittiin Suomessa yhdeksi yliopistollisen tutkimuksen painopistealueeksi, ja Tekes aloitti ensimmäisen bioteknologiaan liittyvän teknologiaohjelmansa.

Pian tämän jälkeen opetusministeriö perusti erilliset alan tutkimukseen erikoistuneet biokeskukset yliopistopaikka-kunnille: Helsinkiin, Turkuun, Kuopioon ja Ouluun, sekä myöhemmin myös Tampereelle. Myös Suomen Akatemia on vuosien varrella kehittänyt alaa aktiivisesti, mm.  huippututkimusohjelmallaan.

Suomalainen tutkimus on tänään monipuolista ja korkeatasoista. Suurimmaksi kysymykseksi on noussut se, miten vahvaa tutkimusosaamista pystytään hyödyntämään myös kaupallisesti.

Yritykset tuotekehitysvaiheessa

Yrityksiä syntyi Suomeen eniten 1990-luvun loppupuolella, jolloin myös alan tutkimuspanostukset kasvoivat voimakkaimmin.

–  Yritysten määrä Suomessa on nyt vakiintunut noin sataanviiteenkymmeneen, mikä on suhteellisen paljon väestönmäärään nähden. Suomalaiset yritykset ovat kuitenkin vielä pieniä. Suuri osa on edelleen tuotekehittelyvaiheessa, kertoo bioalaa vuosia kartoittanut tutkimuspäällikkö Terttu Luukkonen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.

Valtaosa suomalaisista yrityksistä – kuten tutkimuksestakin - toimii terveydenhuoltoon liittyvillä aloilla. Sen sijaan maa- ja metsätalouteen tai metsäteollisuuteen liittyvät sovellukset eivät vielä ole saaneet Suomessa merkittävää roolia.

Muutamat elintarvikeyritykset valmistavat pääosin terveysvaikutteisia tuotteita. Geenimuokattua ruokaa ei artikkelia kirjoitettaessa ole Suomen markkinoilla, mutta tutkimushankkeissa geenimuuntelua kasveissa tutkitaan. Myös ympäristösovellukset ovat pääasiassa vielä tutkimuspöydillä.

– Bioalan yritykset yrittävät kaupallistaa tieteellisiä keksintöjä. Merkittävä osa edustaa uniikkeja tuotteita, joille ei ole valmiita markkinoita. Tämä tuo lisähaasteita markkinointiin, Terttu Luukkonen kuvaa.

Menestyneet osanneet kansainvälistyä

Kotimaan markkinat ovat Suomessa pienet, joten suomalaisten yritysten täytyy alusta asti suunnata kohti kansainvälisiä markkinoita. Yrityskumppaneiden löytäminen maailmalta on tärkeätä erityisesti pienille lääkekehitysyrityksille, jotka yhteistyösopimuksilla, lisensoimalla tai liittämällä itsensä tytäryhtiöinä suurempiin yrityksiin rahoittavat toimintaansa Suomessa.

Suomen bioteollisuuden asiamies Carmela Kantor-Aaltonen nostaa suomalaisiin vahvoihin alueisiin lääkekehityksen lisäksi diagnostiikan, tutkimuspalveluyritykset sekä teollisen biotekniikan yritykset. Uusista lääkekehitysyrityksistä voidaan mainita mm. syöpähoitoihin erikoistunut Oncos Therapeutics Oy,  ja Hermo Pharma Oy. Tutkimuspalveluyrityksistä Helsingissä toimii Glykos Finland Oy, joka on keskittynyt glykomiikka analyyseihin ja Kuopiosta Crebricon Oy, jonka palvelututkimus on keskittynyt mm. aivojen kuvantamiseen.

Tulevaisuudessa Kantor-Aaltonen odottaa paljon teolliselta biotekniikalta, eli alan menetelmien hyödyntämisestä eri teollisuuden prosesseissa: muun muassa perinteiset puunjalostusteollisuuden yritykset kuten UPM ovat kohdistaneet toimintaansa biotekniikkaan. – Suomi on osaamisensa suhteen hyvässä asemassa biotekniikan niin sanotun kolmannen aallon suhteen. Alamme on hyvin verkottunut, mikä auttaa kun uutta teknologiaa halutaan soveltaa täysin uusilla alueilla. Nämä sovellukset ovat herättäneet myös ympäristöjärjestöjen kiinnostuksen, Kantor-Aaltonen sanoo.

Lisää suomalaisesta bioteollisuudesta: Bioalan Sovellukset EKSTRA >>>

Läksynä kaupallistaminen

Bioyrityksen kasvattaminen on kallista. Moni kotimainen yritys onkin jo saanut kansainvälisen omistajan tai yhteistyökumppanin. Tässä on myös haittapuolensa:

– Suomen etu ei ole, että innovaatio myydään ulkomaille liian alkuvaiheessa. Meidän tulisi itse osata kaupallistaa vankkaa osaamistamme. Yritykset tarvitsevat siksi myös riittävää rahallista tukea alkuvaiheessa, Terttu Luukkonen painottaa.

Mutta tuleeko bioalasta sitten koskaan kansantaloudellisesti merkittävää alaa?

– Todennäköisesti, vaikka kyse onkin epävarmasta alasta. Keksinnöt tulevat olemaan tulevaisuuden arkipäiväämme, mutta tulevaisuuden voittajien ennustaminen nykyisistä sovellusalueista on kuitenkin hyvin vaikeaa, ja jopa riskialtista, Terttu Luukkonen toteaa. Vankka teollinen pohja sovellusalalla ja hyvät tuotteiden vientiedellytykset ovat kuitenkin tärkeitä seikkoja arvioitaessa tulevaisuuden voittajia.

 

Biotalous Suomessa

Biotaloutta ja sen mahdollisuuksia Suomen kannalta tarkastellut biotaloustyöryhmä julkaisi vuoden 2010 lopussa arvion kansallisen biotalousstrategian tarpeesta sekä biotalouden konseptista ja kehityksestä vuoteen 2050 saakka.

 

Työryhmän mukaan luonnonvaroista, tuottavasta maasta ja vedestä tulee maailmanlaajuisesti niukkuutta. Resurssien käytön tehokkuudesta sekä energia- ja materiaalitehokkaista innovaatioista tulee merkittävä tulevaisuuden kilpailutekijä. Julkaisussa todetaan, että maa, joka pystyy ensimmäisenä tekemään johtopäätökset biotalouteen johtavasta kehitysurasta, hankkii itselleen kauan kestävän kilpailuedun. Suomella on luonnonvaroiltaan vauraana sekä korkean osaamistason maana tähän erinomaiset mahdollisuudet.

Valtioneuvoston Biotalous Suomessa - Arvio kansallisen strategian tarpeesta -julkaisu  >>>