BIOETIIKKA
Bioetiikka tutkii biotieteelliseen tutkimukseen ja sen tulosten soveltamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Keskeisimpiä biotieteitä ovat lääketiede, perinnöllisyystiede ja biologia, joissa kaikissa tutkimus jakaantuu lukuisiin erikoisalueisiin.
Bioetiikan keskeisiä osa-alueita ovat lääkintä- ja hoitoetiikka sekä geenietiikka. Laajasti ymmärrettynä bioetiikkaan voidaan sisällyttää myös ympäristöetiikka, jossa tutkitaan, miten luontoa ja luonnossa eläviä olentoja tulee kohdella.
Perusteltu mielipide
Erilaiset arvobarometrit kertovat siitä, miten ihmiset suhtautuvat esimerkiksi eutanasiaan, aborttiin, kloonaukseen tai kantasolututkimuksen. Filosofisessa bioetiikassa puolestaan tutkitaan sitä, mitä mieltä heidän rationaalisesti ajatellen pitäisi olla tällaisista kysymyksistä. Bioetiikassa pyritään selventämään käsitteitä ja selvittämään erilaisten väittämien eettistä hyväksyttävyyttä. Filosofinen bioetiikka ei julista mitään oppeja, vaan tutkii eettisiä mielipiteitä.
Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei filosofisessa bioetiikassa voitaisi esittää kannanottoja. Jos jokin mielipide osoittautuu esimerkiksi loogisesti epäpäteväksi, niin tämän epäpätevyyden osoittaminen on kannanotto.
Se, mitä arvoja tulisi pitää hyvin perusteltuina, riippuu useista seikoista. Kulttuurimme sekä käsityksemme rationaalisuudesta, ihmisen identiteetistä ja tunteiden roolista päätöksenteossa vaikuttavat kaikki siihen mitä väittämiä voidaan pitää perusteltuina.
Maallikoiden, biotieteilijöiden ja etiikan asiantuntijoiden käyttämä kieli, jolla bioetiikan ilmiöitä kuvataan, ei välttämättä ole yhteismitallista. Bioetiikan tavoitteena on kuitenkin keskustella bioetiikan kysymyksistä tavalla, joka on kohtuullisessa määrin kaikille keskustelun osapuolille ymmärrettävää, mutta samalla riittävän täsmällistä.
Biotekniikan neuvottelukunnan sivuilta löydät useita bioetiikan ajankohtaisiin asioihin liittyviä yleistajuisia julkaisuja. >>>
Etiikasta arvoihin
Yhteiskunnallisia päätöksiä tehtäessä on tärkeää ottaa huomioon ihmisten todelliset arvot riippumatta siitä, ovatko ne loogisesti oikeutettuja vai eivät. Jos kansalaiset eivät pidä esimerkiksi ihmiskloonauksesta, demokratiassa tämä on merkittävä seikka pohdittaessa sitä, tulisiko ihmiskloonaus kieltää. Myös bioeettiset argumentit on hyödyllistä ottaa huomioon, sillä kansalaiskeskustelun kautta bioetiikan ajatukset vaikuttavat ihmisten arvoihin ja preferensseihin. Bioeettinen keskustelu tarjoaa kansalaisille työkaluja, joilla voidaan muodostaa valistunut mielipide vaikeista kysymyksistä.
Eurobarometrin kertomaa
”Eurooppalaiset suhtautuvat bioteknologiaan kaiken kaikkiaan varsin positiivisesti, vaikkakin he ovat huolissaan joistain erityiskysymyksistä”, kertoo tutkimus-, innovointi- ja tiedeasioista vastaava komissaari Máire Geoghegan-Quinn vuoden 2010 Eurobarometri-kyselyn tuloksiin perustuen. Barometrin tuloksista näkyy hänen mukaansa myös suuri viestintävaje: "monet tuntevat, ettei heillä ole perustietoja tärkeistä bioteknologian kysymyksistä".
"Kysely kertoo lisäksi, että kaikkien bioteknologiaa koskevien päätösten tulisi perustua tieteeseen ja niissä tulisi ottaa huomioon eettiset sekä terveyteen ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. Lähtökohtana eivät saa olla tunneperäiset reaktiot tai lyhyen tähtäimen kaupalliset tavoitteet”, Geoghegan-Quinn toteaa.
Helmikuussa 2010 tehty Eurobarometri-kysely perustuu edustavaan otokseen 32:sta Euroopan maasta.
Lue lisää >>>
Katsaus bioetiikan tutkimukseen
Bioetiikan ongelmia
Saako työnhakijat ja työntekijät laittaa geenitestiin? Tulisiko ihmisillä olla mahdollisuus saada tietoa omista geeneistään? Olisiko oikein patentoida ihmisen geenejä? Ovatko geenihoidot eettisesti kyseenalaisia? Helena Siipi pohtii kansalaisia yleisimmin askarruttavia kysymyksiä. >>>