BIOETIIKKA
Bioetiikka tutkii biotieteelliseen tutkimukseen ja sen tulosten soveltamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Keskeisimpiä biotieteitä ovat lääketiede, perinnöllisyystiede ja biologia, joissa kaikissa tutkimus jakaantuu lukuisiin erikoisalueisiin.
Bioetiikan keskeisiä osa-alueita ovat lääkintä- ja hoitoetiikka sekä geenietiikka. Laajasti ymmärrettynä bioetiikkaan voidaan sisällyttää myös ympäristöetiikka, jossa tutkitaan miten luontoa ja luonnossa eläviä olentoja tulee kohdella.
Perusteltu mielipide
Erilaiset arvobarometrit kertovat siitä, miten ihmiset suhtautuvat esimerkiksi eutanasiaan, aborttiin, kloonaukseen tai kantasolututkimuksen. Filosofisessa bioetiikassa puolestaan tutkitaan sitä, mitä mieltä heidän rationaalisesti ajatellen pitäisi olla tällaisista kysymyksistä. Bioetiikassa pyritään selventämään käsitteitä ja selvittämään erilaisten väittämien eettistä hyväksyttävyyttä. Filosofinen bioetiikka ei julista mitään oppeja, vaan tutkii eettisiä mielipiteitä.
Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei filosofisessa bioetiikassa voitaisi esittää kannanottoja. Jos jokin mielipide osoittautuu esimerkiksi loogisesti epäpäteväksi, niin tämän epäpätevyyden osoittaminen on kannanotto.
Se, mitä arvoja tulisi pitää hyvin perusteltuina, riippuu useista seikoista. Kulttuurimme, käsityksemme rationaalisuudesta, ihmisen identiteetistä ja tunteiden roolista päätöksenteossa vaikuttavat kaikki siihen mitä väittämiä voidaan pitää perusteltuina.
Maallikoiden, biotieteilijöiden ja etiikan asiantuntijoiden käyttämä kieli, jolla bioetiikan ilmiöitä kuvataan, ei välttämättä ole yhteismitallista. Bioetiikan tavoitteena on kuitenkin keskustella bioetiikan kysymyksistä tavalla, joka on kohtuullisessa määrin kaikille keskustelun osapuolille ymmärrettävä mutta samalla riittävän täsmällistä.
Etiikasta arvoihin
Yhteiskunnallisia päätöksiä tehtäessä on tärkeää ottaa huomioon ihmisten todelliset arvot riippumatta siitä, ovatko ne loogisesti oikeutettuja vai eivät. Jos kansalaiset eivät pidä esimerkiksi ihmiskloonauksesta, demokratiassa tämä on merkittävä seikka pohdittaessa sitä, tulisiko ihmiskloonaus kieltää. Myös bioeettiset argumentit on hyödyllistä ottaa huomioon, sillä kansalaiskeskustelun kautta bioetiikan ajatukset vaikuttavat ihmisten arvoihin ja preferensseihin. Bioeettinen keskustelu tarjoaa kansalaisille työkaluja, joilla voidaan muodostaa valistunut mielipide vaikeista kysymyksistä.
Katsaus bioetiikan tutkimukseen
Bioetiikan ongelmia
Saako työnhakijat ja –tekijät laittaa geenitestiin? Tulisiko ihmisillä olla mahdollisuus saada tietoa omista geeneistään? Olisiko oikein patentoida ihmisen geenejä? Ovatko geenihoidot eettisesti kyseenalaisia? Juha Räikkä ja Kaija Rossi pohtivat kansalaisia yleisimmin askarruttavia kysymyksiä. >>>