FAQ - Luonnonvarat ja bioteknologia
Millaisia uusia sovellusnäkymiä bioteknologialla on maa- ja metsätaloudessa?
Tulevaisuuden haasteena on erityisesti sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Nopeutensa ja täsmällisyytensä vuoksi modernin biotekniikan menetelmien käyttökelpoisuus tutkimuksessa ja sovellusten kehityksessä korostuu. Mahdollisia sovellusalueita on kestävässä maataloudessa ja elintarviketuotannossa paljon.
Ympäristön muutoksen haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan suurta panostusta kasvilajikkeiden tehokkuuden ja ekologisen sietokyvyn parantamiseen. Keskeisiin viljelykasveihin on jalostettava varsinkin kuivan-, kuuman-, suolan- ja tulvansietoa sekä taudin- ja tuholaiskestävyyttä.
Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi fossiilisia polttoaineita pyritään enenevässä määrin korvaamaan biomassasta saatavalla energialla. Siksi kasvien tuottavuutta ja ekotehokkuutta täytyy parantaa nopeasti erityisesti biopolttonesteiden tuotannossa, jotta tuotanto voisi olla taloudellisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuudessa. Pelto- ja metsäbiomassan käytön tehokkuutta energian tuotannossa voidaan lisätä sekä geenitietoon perustuvalla kasvinjalostuksella että tuotantoprosessien tehostamisella. Biomassan käyttöä materiaalien tuotannossa voidaan edistää kehittämällä uudenlaisia teollisuuden raaka-ainetuotantoon käytettäviä non-food -sovelluksia.
Kestävän kehityksen periaatteen mukainen maataloustuotanto edellyttää myös, että kyetään torjumaan tehokkaasti nykyaikaisten maatalouskäytänteiden ja maankäytön negatiivisia ympäristövaikutuksia, erityisesti ravinne- ja kasvinsuojeluainepäästöjä, eroosiota ja elinympäristöjen sirpaloitumista.
Muuntogeeniset viljelylajikkeet ovat jo osoittaneet tehonsa maatalousympäristön kemikaalikuormituksen ja eroosion vähentäjinä maissa, joissa muuntogeenisten viljelykasvien käyttö on laajamittaista. Geenitekniikan avulla voidaan parantaa myös viljelykasvien satoisuutta, mikä tehostaa viljelymaan käyttöä ja vähentää näin tarvetta raivata lisää luonnonympäristöjä maatalouskäyttöön.
Tulevaisuudessa kuluttajan valintoja Suomessa ohjaavat enenevässä määrin terveyteen liittyvät tekijät, ja hyvinvointiin liittyvien tuotteiden kysyntä lisääntyy. Tätä trendiä vahvistaa ikääntyvän ostovoimaisen väestön kasvu. Kun ravitsemuksen terveysvaikutuksia ymmärretään vastaisuudessa paremmin, ravinnosta voi muodostua merkittävä terveysongelmien ennaltaehkäisyn muoto.
Elintarviketuotannossa Suomi on jo profiloitunut terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä. Nämä sovellukset ovat perustuneet lähinnä mikrobien käyttöön elintarvikkeiden valmistusprosesseissa. Geenitietoon perustuvalla laatuominaisuuksien jalostuksella voidaan vaikuttaa elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin jo alkutuotantovaiheessa. Näin terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kirjoa voidaan laajentaa entisestään.
Neuvotteleva virkamies Tuula Pehu
Maa- ja metsätalousministeriö