FAQ - Lainsäädäntö
Kysyjä ilmeisesti tarkoittaa geenitekniikkaa hyödyntävää biotekniikkaa. Juuri geenitekniikka on herättänyt yhä vilkastuvaa arvokeskustelua. Biotekniikka on kuitenkin geenitekniikkaa laajempi käsite: valtaosa biotekniikasta on vakiintunutta ja ajankohtaisen arvokeskustelun ulkopuolelle jäävää toimintaa, kuten esim. antibioottien ja entsyymien tuottamista. Jopa oluen valmistus on biotekniikkaa. Suomen geenitekniikkalaki edellyttää, että geenitekniikkaa käytetään eettisesti hyväksyttävällä tavalla (geenitekniikkalain 1§). Eettinen hyväksyttävyys on siten eräs vaatimus, jonka tulee täyttyä kun geenitekniikan käytölle haetaan lupaa. Viranomaistahona toimii geenitekniikan lautakunta, jonka jäsenenä on aina myös etiikan asiantuntija. GTLK myöntää luvat geenitekniikan käyttöön, ohjeistaa sekä valvoo tekniikan asianmukaista käyttöä.
Eettisiä normeja ei tietenkään voida asettaa laeilla tai säädöksillä, vaan eettisistä periaatteista sopiminen edellyttää keskustelua, jotta saadaan muodostettua kuva siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Kansalaiskeskustelu on osa tätä prosessia, mutta Suomessa toimii myös erilaisia neuvottelukuntia, joiden tärkeänä tehtävänä on käydä arvokeskusteluja mm. biotekniikkaan liittyvistä asioista. Nämä neuvottelukunnat kuten myös yhteisöt (esim. lääkärit, tutkijat) pyrkivät kiteyttämään eettisen keskustelun tulokset ohjeiksi ja normeiksi edesauttamaan päätöksenteossa, silloin kun se on pulmallista. Neuvottelukuntien jäsenistö koostuu niin tutkijoista, virkamiehistä kuin kansalaisjärjestöjen edustajista, jotta monien tahojen mielipide tulee kuulluksi kun arvokeskusteluja käydään. Opetusministeriön Research.fi-sivustosta löytyy lisätietoa eettisistä neuvottelukunnista.
FT Reetta Kettunen
Biotekniikan neuvottelukunnan sihteeri